Hollola

Nestetankkaus kirkon nurkan takana / Refreshments behind the church

Kuuma kesämeininki jatkui Hollolan keskiaikatapahtumassa. Lämpöä piisasi, vaikka ihan leirin lämpötiloihin ei päästy (ja lauantaina oli varmaankin kesän kylmin päivä). Yleisötapahtumisssa on kuitenkin se ero, että pitää yrittää kärvistellä jokseenkin sopivissa pukeissa säähän katsomatta, ihan vain yleisön mieliksi ja keskiaikakäsitysten ylläpitämiseksi.

Kesän yleisötapahtumissa on tullut samaistuttua teemapuistojen maskottieläimen fiiliksiin. Ihmisillä on nimittäin erikoisia tapoja reagoida keskiaikaiseen pukeutumiseen. Hassuja tilanteita on tullut vastaan.

Jotkut eivät oleta, että keskiaikavaatteissa kuulee. “Noissa vaatteissa on varmaan tosi kuuma!”, sanotaan sormella osoittaen lähietäisyydeltä, mutta silti yllättyen kun vastataan (kohteliaasti). Toiset ajattelevat myös, ettemme ymmärrä suomea. Turussa eräs mies veti johtopäätöksen, että keskiaikaisesti pukeutuneille on parasta huutaa feikki-virolaisittain murtaen. “Kuulkaas neitot, ka misa taalla liene villisianporsat?!!!!”, kysyi hän. Pokka piti nippa nappa. Ja tähän esimerkkiin liittyy sekin pointti, ettei aina valitettavasti osaa vastata kaikkiin kysymyksiin tapahtumien järjestelyistä.

Oma osallistuminen Hollolaan typistyi sairastumisen takia tylsästi päivävierailuksi, mutta onneksi pääsin edes käymään. Alaleiri, jossa minun piti yöpyä, oli tosi hieno kauppalaivoineen päivineen. Huoh.

Alaleiri Hollolassa / The harbor camp at Hollola

Hollolan tapahtuma järjestetään kauniissa ympäristössä Hollolan keskiaikaisen kirkon (joka on nähtävyys sinänsä) kupeessa. Markkinoilla oli kiva ja eheä tunnelma. Myyjien ja turnajaisporukan lisäksi mestoilla oli harrastajia telttoineen, mikä toi tunnelmaan ehdottomasti oman lisänsä. Tapahtuma veti ansaitusti komean yleisön: kävijöitä oli noin 7000.

En ollut aikaisemmin käynyt Hollolan tapahtumassa, mutta visiitin perusteella odottaa jo seuraavaa tapahtumaa vuonna 2012. Toivottavasti pääsen silloin paikalle koko leirin ajaksi.

Ps. Kannattaa muuten tsekata linkkilista oikeassa sivupalkissa. Päivitin keskiaikablogien listausta uusilla linkeillä, mukana Marian ja Peterin uusi blogi In deme jare Cristi.

****

The hot weather continued at the Hollola medieval event. It was really warm, although not as warm as camp (and Saturday was probably the coolest weather this July). The thing with events with a public is that one has to remain somewhat dressed in order to look “right” to the attending public.

Participating in these events with a public often means living the life of a theme park furry mascot. The reactions to medieval dress can be quite funny. Often people don’t expect you to hear: “Those clothes must be really hot”, they say, pointing a finger at you. Still very surprised when you reply (politely). Or then they don’t expect you to understand Finnish. A man at Turku thought the best way to communicate with us was to shout in a mock estonian accent. It was hard, but I managed to maintain a straight face.

My participation in Hollola was cut short to a daytrip on Sunday, due to getting ill. I recovered just in time for a visit, which was better than nothing. The harbour camp with the merchant ship Sotka, at which I was supposed to camp at (sigh), was really cool, as you can see in the picture above.

The Hollola event is held every two years in really nice suroundings, by a medieval church (which is a sight by itself). The market had a nice atmosphere. Besides the merchants and the tourney company there were re-enactors living in the camp, which certainly added to the atmosphere. It drew quite the crowd: 7000 people came to see the medieval goings-on.

I’d never been to the event Hollola before, but the visit was quite enough for me to look forward to the next one in 2012.

ps. Check out the updated links on the right, including Maria & Peters new blog, In deme jare Cristi.

Keskiaika ja ilmastonmuutos / The middle ages and climate change

Leirillä oli taas juurikin niin mahtavaa kuin oletin. Kymmenen päivää humahti ohi ystävien kanssa istuttujen päivien ja iltojen, käsitöiden, kiinnostavien asioiden oppimisen, opettamisen, kikattamisen ja hyvän ruoan sekä juoman parissa. Vähän niinkuin aina. Leiri oli taas vuodessa kasvanut monilla teltoilla ja telttojen varustelu herätti tervettä leirikateutta eli inspiraatiota ensi vuodelle.

Muista vuosista tämän leirin erottaa kuitenkin ehdottomasti kuumuus. Se on jäänyt tänä kesänä mieleen muissakin tapahtumissa, kuten kuulemma Grunwaldissa.

Sää oli vähän liiankin hyvä. Aurinko helotti täysillä koko viikon, päivälämpötilojen noustessa kolmeenkymppiin. Valkoisissa teltoissakin lämpötila nousi jo aamuvarhaisella kuumaksi ja varjoisia paikkoja sai hakemalla hakea. Onneksi leiripaikka on järven rannalla. Järveen menemällä pystyi välttelemään pahinta ylikuumentumista.

Järvessä tulikin oltua parhaimmillaan tuntitolkulla ja monta kertaa päivässä. Myssy päässä tietysti. Keskiaikainen järki sanoo että pää kannattaa peittää kylpiessä, moderni komppaa sillä että se estää päätä palamasta.

Muuten keskiaikaisten sopisvuuskäsitysten elävöittäminen kärsikin sitten lämpötilasta. Nämä lämpenevän ilmaston ajat asettavat omat vaikeat haasteensa keskiajan historian elävöittämiselle.

Koko alusmekko-mekko-päällysmekko-yhdistelmästä ei tietysti ollut puhettakaan paitsi aivan myöhään joinakin iltoina. (Ja muutamissa tilanteissa kärvistelin, koska sopivuus sitä ehdottomasti vaati.) Alusmekko-mekko- yhdistelmä oli liian kuuma useimpina päivinä, jopa ns. opiskelijahaalarityyliin käytettynä (eli vain mekon alaosa puettuna, yläosa roikkuu vyötäröltä vyön varassa). Mitä jäi jäljelle? Pellavainen alusmekko, huntu (mainio aurinkosuoja) ja essu.

Tässä helle-eleganssia värjäystyöpäajassa olkihatulla.

Helleasu ja värjäystyöpajan ihanat sävyt / Warm weather dress and dyeing workshop results

Aina voi lohduttautua sillä, että todisteita vastaavasta helletyylistä löytyy 1300-luvun italialaisen käsikirjoituksen kuvituksesta, mutta silti. Ensi vuodelle on pakko tehdä mekko mahdollisimman ohuesta villasta, siksi että pystyisi olemaan edes jokseenkin pukeissa. Vaikka punainen ei ole mitään maailman paksuinta villaa, se on kuitenkin täysvuorattu ja aika lämmin mekko.

Värjääminen on yksi leirin kohokohdista. Kaukameelin ja Elsebethin opastuksella syntyi tänä vuonna punaista ja oranssin sävyjä veriseitikistä, kokenillista ja krapista (värimatara). Villalankaa värjättiin sekä kirjonta- että neulakinnaspaksuutta. Lisäksi kokeilin kankaan värjäämistä. Harmaasta kankaasta tuli krappiliemessä hauska ruskeanoranssi. Eikä edes kovin läikikäs, vaikka langat eivät sille jättäneetkään paljoa elintilaa. Kaunein punainen tuli luonnonvalkoisesta kokenillilla värjätystä langasta.

Värjäämisen lisäksi piisasi hyviä työpajoja ja muita oppimisen tilaisuuksia. Oli harmillista, että kuumuus söi jonkin verran osallistujamääriä. Omakin osallistuminen hellepaahteessa vaati joskus viimeisillä voimilla riuhtomista.

Oma opetuspanos koski poimutettujen huntujen historiaa ja mekkojen istuttamista.

Villamekon istuttaminen oli melko extremeä kolmenkymmenen asteen helteellä, mutta siitä huolimatta mekkopajan urheat osallistujat synnyttivät ainakin seitsemän kaunista villamekon alkua. Odotan näiden mekkojen näkemistä valmiina.

Melkeinvalmiita mekkoja (rajattu yksityisyyttä kunnioittaen) / baby-dresses from the workshop, cropped to protect the privacy

Istutuspuuhien lisäksi käsitöiden osalta viikon aikana tuli kirjottua laskettua työtä, aloitettua uusi leukaliina, karvavuorattua yhdet hihat, tehtyä yksi lapsen mekko valmiiksi ja yksi lapsen myssy.

***

Camp was just as awesome as I had expected. Ten days passed quickly when hanging out with friends, working on crafts, learning and teaching things, giggling and consuming good food and drink. Just like always. The camp had grown in size: lots of new tents as well as well-equipped encampments that cause the good kind of camp envy, inspiration for next year.

What this year’s camp will be remembered for is the heat. This summer has been hot hot hot at other events all over Europe, like Grunwald for what I’ve heard.

The weather was a little too good. It was sunny and bright and the temperatures were close to 30 C (this is not normal for Finland). The tents (no matter how white) got really warm already in the morning and hunting for a little shade was a project in itself. Thankfully, our campsite is by a lake. Going into the lake was just about the only way to cool off.

So I spent a lot of time in the lake. Hours at a time at best and usually about three times per day. Wearing my cap of course. My medieval sense told me to cover my head when bathing and my modern sense agreed: it stopped me from getting sunstroke.

Otherwise the re-enactment of medieval sensibilities was less successful due to the temperature. This global warming meddles even with re-enacment!

The entire underdress/shirt-dress-overdress-combo was just too much, with the exception of a few very late nights (and on some difficult, select occasions where modesty and proper dress was required). Even the underdress-dress was too much on most days, even when worn like student overalls (i.e. not wearing the top part of the dress but letting it hang from my belt). So what does that leave me with? A linen underdress, veil+wimple (excellent sun protection) and an apron.

One can always get a little consolation that a similar hot weather style can be seen in a 14th century italian manuscript, but still. I’ll have to make a new dress for next year, made out of the thinnest possible wool, so that I could remain a bit dressed. Although my trusty red dress isn’t the thickest one can imagine, it is still fully lined.

The dyeing workshop (the results of which can be seen in the picture above) is something I look forward to every year. This year, hosted by Kaukameeli and Elsebeth, we created red hues with a mushroom (veriseitikki, I haven’t an idea what it is in English) cochenille and madder. We dyed wool yarns for embroidery as well as tablet weaving. I experimented a bit with madder-dyeing some fabric too, grey turned a funky orange hue – only slightly blotchy, although it didn’t really have enough room in the dye pot. The prettiest hues were from the natural white yarn + cochenille.

The dyeing workshop wasn’t the only chance for picking up new skills. It was a bit of a bummer that the weather did eat away at some of the general motivation to participate.

I taught a bit on the history of the frilled veil and had a two-day hands-on dress fitting workshop.

Fitting wool dresses in +30 C borders on the hardcore and extreme, but we managed! The brave will-stop-at-nothing attendees of the workshop created a total of seven dresses well on their way to being finished. I’m looking forward to seeing them in their future finished glory.

Besides fitting people and poking them with pins, I finished a dress for a little girl, made a baby’s cap, fur-lined a pair of sleeves, cut out and started a new wimple and did some counted thread embroidery.

Muotinäytöskuvia / Fashion show pictures

Sain linkin erittäin hyviin kuviin Turun keskiaikamarkkinoiden muotinäytöksestä. Kuvaaja jää valitettavasti tuntemattomaksi, enkä voi antaa krediittiä onnistuneista otoksista. Jos joku tietää kuvaajan, vinkatkaa! Edit: Kuvat otti Mikko “Thorsten” Pulla.

Kuvia löytyy täältä.

Huomenna edessä onkin lähtö leirille: kymmenen päivää leirielämää, käsitöitä, aurinkoa (ennusteen mukaan), ystäviä, liuta uusia opittavia asioita, järvi ja pitkät valoisat illat. Voiko ihminen elämältä muuta toivoa?

***

I got a link to some very well turned out pictures from the fashion show at Turku medieval market. Unfortunately I don’t know who took the pics, so I cannot give them credit. (If someone knows, please let me know) Edit: the pics are by Mikko “Thorsten” Pulla.

Here are the pictures.

Tomorrow I’m off to camp: ten days of camp living, handicrafts, sun (at least they say so), friends, a ton of new things to learn, a lake and long evenings with the sun setting really late. Can a person ask for more?

Markkinameininkiä / To market, to market

Turun keskiaikamarkkinoilla ehti tapahtua monenlaista: keekoilin alusmekkosillani yleisön edessä, tapasin monta mainiota Neulakon lukijaa, taputin kampiliiraa, rikoin sukat, join sahtia, ostin ämpärin sekä erinäisiä muita ihania tarpeellisia asioita. Minua luultiin myös nunnaksi.

Torstaina seikkailmme markkinoilla silkan shoppailun ja hummaamisen merkeissä Paratiisin murusten Sanna-Marin ja Utan kanssa. Turun keskiaikamarkkinat ovat varsinaiset suomalaisten keskiaikaporukoiden kokoontumisajot. Tänäkin vuonna siellä oli kaikki ja kaikkien kaverit. On aina hauska tavata ihmisiä eri seuroista ja hengailla yhdessä.

En tänäkään vuonna saanut sellaista pientä peiliä, mutta ostin sentään hienon ämpärin.  Sen lisäksi mukaan tarttui Seija-keraamikon Espoon kaivausten mallin mukaan tekemä kynttilänjalka, pikkuisen kivaa krapin väristä lankaa, pienen soljen ja mainiota musaa.

Sanna-Marin kanssa sahtituvassa, uuden ämpärin omistajan muikea ilme / Me and Sanna-Mari at the alehouse, looking smug with my new bucket

Mainio musiikki oli tietenkin Räikän uusi levy. Meillä oli ilo nähdä bändi monta kertaa livenä. Kampiliira on ehkä maailman hienoin soitin, haaveilen siitä että saisin joskus kokeilla sellaisen soittamista edes yhden pyöräytyksen verran. Räikän kampiliirat ovat erityisen hienoja. Pääsin taputtamaan yhtä niistä päähän. Räikkä on mahtava bändi ja kaiken lisäksi sen tyypit ovat kivoja.

Räikkä markkinoilla (2009) / Räikkä at the Market (2009)

Torstaina käväisimme kuulemassa Sanna-Marin kanssa luentoa/miniseminaaria keskiajan maailmankuvasta. Jouduimme poistumaan hieman kesken kaiken (mikä ei ole helppoa tehdä huomaamattomasti, kun on keskiaikaisesti pukeutunut modernisti pukeutuneiden joukossa). Perään keskiajan seksuaalisuuden tutkija totesi vitsikkäästi: “Nyt ne nunnat lähtivät.”. Nunnat? Tämä on aina tätä hunnun ja leukaliinan kanssa. Mutta muuten emme olleet mitenkään nunnamaisesti pukeutuneita! Mullakin sentään punainen mekko ja korea vyö. Markkinayleisöltä muutamaa nunnajuttua aina odottaakin, mutta olettaisi että juurikin keskiajan seksuaalisuuden tutkija muistaisi, että naimisissa olevien naisten päähine on huntu (seksuaalisuus>sukupuoli>sukupuolen ilmaisut pukeutumisessa jne). Muutenkin kuin jeesuksen morsiamilla.

Perjantai sujui ankaran mallin työn merkeissä. Markkinoiden muotinäytöksen kaksi esitystä olivat kuin tykillä täyteen ammuttuja, siis jotain 150 katsojaa! Näytökseen oli koottu hirveän hienoja asukokonaisuuksia, joskin en ihan ymmärtänyt, miksi sen piti päättää näytöksen siihen yhteen ainoaan erittäin fantasiahenkiseen asupläjäykseen.

Oma osuuteni oli porvarisnaisen asuun suoriutuminen noin neljässä minuutissa, Sahran avustamana, Rikun riisuessa vieressä. Alusmekosta ja myssystä aloitettiin, sitten mekko, vyö, päällysmekko, leukaliina, letit ja huntu. Puin hiki hatussa ja aasialaisturistien salamavalojen välskeessä. Aavistuksen kainostutti alun pelkässä alusmekossa pasteeraaminen, mutta onnistuin olemaan vilauttamatta koko maailmalle.

Kuvia muotinäytöksestä on Sahran Hibernaatiopesäkkeessä, postailen tänne kuvia itsestäni kunhan niitä jostain saan (jos otitte niitä näytöksessä, otan niitä mielelläni vastaan osoitteessa neulakko (a-merkki) iki piste fi).

Loppupäivä ehdittiin hengata Väinölän väen kojulla käsitöiden parissa.

Ensi vuodelle onkin tajunnanräjäyttäviä suunnitelmia, mutta niistä lisää vasta niiden edettyä. Jännitys!

***

Turku medieval market was again packed with thrills and adventures: I posed in front of a large audience wearing only my underdress and cap, met many lovely readers of Neulakko, patted a hurdy-gurdy, broke my hose, drank some ale, bought a bucket as well as some other gorgeous necessary items. And got mistaken for a nun.

On thursday me, Uta and fellow blogger Sanna-Mari got to spend most of the day shopping and just having a good time. The Turku medieval market is like a big gettogether of all the medievalists in Finland. It seems like everyone and their friends were there. It’s always fun to meet people from different groups anf hang out together.

My desperate yearning for one of those little cased mirrors didn’t end this year either. (Boo) But I got myself a great little bucket, a small brooch, a ceramic candlestick based on a Finnish find as well as a little bit of madder dyed yarn for naalbinding.

I also puchased some excellent music by Räikkä. And we also had the pleasure of seeing them live several times. I love the sound of a hurdy-gurdy and harbour a secret desire to get to try playing one sometime, even if just for a little beep. Räikkä has exceptionally cool hurdy-gurdies. I patted one of them on its little head. The thing with Räikkä is that it is a great band and all the members are nice too.

On Thursday, me and Sanna-Mari went to see a lecture/mini seminar on the medieval world view. We had to sneak out a bit early (which wasn’t easy, being the only attendees in medieval clothing). As we were leaving, a person specializing in medieval sexuality said jokingly: “Now the nuns left”. Nuns? Us? It’s always like this with a veil and wimple, no matter how un-nunlike you are otherwise dressed. The most puzzling thing is that this came from someone studying medieval sexuality (and you know how sexuality > gender > gender presentation and cosntruction > clothing etc. go together). I’d have expected him to know that married women wore veils. Not only brides of jesus.

On friday I got to live the hard and arduous life of a fashion model. I modeled in the hugely popular fashion shows, in front of an audience of about 150 people. (Eeek.) All the outfits were really good, except I didn’t quite get why they had decided to conclude the show with one (and the only in that show) really fantasy-oriented outfit.

My job was to get dressed in the getup of a bourgoisie woman in a bout four minutes. Riku was getting undressed next to me and Sahra was helping the both of us. I got on stage in my linen underdress and cap, then put on my dress, belt, overdress and wimple, braids and veil. I felt slightly queasy about strutting in front of the asian tourists and their flashing cameras in practically my underwear, but it went well and I managed not to moon the entire world or something.

Sahra’s blog Hibernaatiopesäke has some pictures, I’ll post some more once I get them.

The rest of the day was spent working on crafts at the stand.

We already have some mind-blowingly fabulous plans for next year. I’ll let you in on them once they progress!