Uusi ohje hunnun pukemisesta / New veil tutorial

Olen ihan kamalan huono ottamaan valokuvia tapahtumissa. En muista ottaa kameraa mukaan enkä esille. Keskiajalla on aina muutakin puuhaa kuin kuvien räpsiminen, mutta toisaalta olisi hauska katsella kesäisiä leirimuistoja talven kylmetessä ja myös tietenkin jakaa kuvia tapahtumien jälkeen teille täällä Neulakossa.

Kesän leirillä en siis muistanut juuri kuvata, mutta teltassa tuli yhtenä aurinkoisena päivänä kuvattua uusi ohje hunnun pukemisesta. Turun markkinoilla moni tuli kysyneeksi, miten se huntu oikein puetaan. Sen inspiroimana uudistin huntuohjesivun ja lisäsin uuden ohjeen, jossa näytän miten huntu puetaan niinkuin olen sen tänä kesänä tavannut pukea. Toivottavasti siitä on teille hyötyä!

Täältä löytyy uudistunut huntuohjesivu!

***

I’m terribly bad at taking pictures at events. I either forget to pack my camera or take it out. When I go medieval (tsk tsk) I find that I always have so much else to do than take pictures. In a way it’s the way it should be, but then again pictures of camps in the summer would be lovely during the winter and I would of course like to share them with you here on Neulakko.

I hardly remebered to take pictures of life at camp this year, except for one sunny day when we shot a new veil tutorial in my tent. Quite a few people asked me how I assemble my headdress when we were at Turku medieval market this year, which inspired me to update and renew the veil page here on Neulakko and add a new tutorial on the style of veil which I have preferred this summer. I hope you find it useful.

And as and extra bonus to all my foreign readers, I am happy to tell you that the veil page and both the tutorials are now also available in English! I’ve seen that the first tutorial has circulated quite a bit on the ‘net even if it has been around only in Finnish. So I’ve felt the need to translate, even if the pictures really are the most important part of the tutorials and fairly self-evident.

This way to the new and improved veil page with new tutorials and lots of English!

Junakirjontaa / Trains and embroidery

20110725-140211.jpg

Kirjonnassa on sekin ihana puoli, että se kulkee aika helposti mukana. Sen kanssa voi junailla ja lentääkin, kunhan sakset korvaa lankaleikkurilla.

Tätä kirjontaa on tehty parin vuoden ajan satunnaisesti juuri lomilla ja reissuilla. Nyt sen loppu häämöttää. Enää puolitoista riviä jäljellä. Sitten pääsen kokoamaan pussukkaa!

***
One great thing about embroidery is the transportability. It’s lightweight and packs well, so it can travel with you on trains and even airplanes, if you pack a thread cutter instead of scissors.

I’ve worked on this piece on and off for about 2 years now, mostly on trips and holidays. Now it’s almost finished, just one and a half rows to go. I might be able to assemble my new purse soon!

Edit:
For Maria, here is the backside (what they always look like on mine)

Takaosa / The backside of the embroidery

Kiva elämä / The good life

Olen leirillä ja teen pirtanauhaa. Aika kiva elämä.

I’m camping and making a band on a rigid heddle! Quite a nice life at the moment.

20110710-203059.jpg

Joutsenlaulu / Swan song

 

Sateesta huolimatta sujuu sekä putiikin pito että Neulakon päivitys / The rain did not stop me from updating Neulakko or keeping the shop open.

Ei sellainen surkea, suinkaan!

Sää päätti sunnuntaina laittaa stopin Turun markkinahumulle. Komea ukkosmyrsky kasteli puiston ja hätisti asiakkaat sisään kojuihin loppuiltapäivästä.

Joutsenessa ei suinkaan ollut kurjat oltavat sateellakaan. Pellavateltta piti vettä, sytytimme lyhdyt ja Patrik tuli soittamaan meille säkkipilliä. Sateen läpi telttaamme kirmasi myös ihana Essi, joka toi meille lahjaksi ylistyslaulun!

Sävel: A l’entrada de temps clar 1100-luvulta, tunnetaan parhaiten lempiorkesterini Räikän esittämänä nimellä Kukania. Mainittakoon vielä, että tämä väännös on Räikän virallisesti hyväksymä. Laulu iloisesta Joutsenesta menee siis näin:

 

Kerron teille kojusta, heijaa
markkinoiden parhaasta, heijaa
Ei täällä mitään vaille jää, heijaa
on uskomaton paikka tää
puolalaisetkin päihittää!

Iloisesta Joutsenesta saa yllin kyllin kaikkea, siis kaikkea!
Kohta itsekin taidan sen taas katsastaa.

Tääl hattu päähäs painetaan, heijaa
ja huntuneulat kimaltaa, heijaa
on kankaist vaikee valita, heijaa
kun jokainen on kauneinta
ja parasta myös laatua

Iloisesta Joutsenesta saa yllin kyllin kaikkea, siis kaikkea!
Kohta itsekin taidan sen taas katsastaa.

Siis kaikki tänne saapukaa, heijaa
rahamassit muistakaa, heijaa
on hinnat varsin huokeat, heijaa
voit yrittää myös tingata
se vaikka turhaa vaivaa on.

Iloisesta Joutsenesta saa yllin kyllin kaikkea, siis kaikkea!
Kohta itsekin taidan sen taas katsastaa.

 

Miten imartelevaa! Oli hauskaa kokea olleensa mukana tuomassa markkinoille jotain sinne kaivattua. Tyytyväiset asiakkaat ja meitä ihastelleet ohikulkijatkin tekivät tästä kaiken vaivan arvoista. Turun markkinoista on hauskasti tullut Suomen elävöitysskenen kokoontumisajot, joissa näkee about kaikki.

Nyt on roudattu kotiin hieman kastuneet varusteet ja kaikki omat “järkevät” markkinahankinnat. Jalkoja särkee vieläkin, mutta mieli on iloinen ja edelleen puoliksi markkinoilla.

Kiitos Merville eli Sahralle ja Rikulle roudaamisesta, jota ilman tästä ei olisi tullut mitään, suurkiitos Hanna, Jenni, Mari, Jiri, Sanna-Mari, Uta, Piia, Pirjo, Annika, Katri, Eeva, Iida, Eeva, Uffe, Torstai, Ville, Emma, Maria ja kaikki muut kojua sulostuttaneet (ja pystyttäneet ja ylläpitäneet) tyypit. Ja erityiskiitos ihanalle Medeltidsmodelle ja sen mitä ihanimmalle Kerstinille!

Olen itse ainakin sitä mieltä, että kyllä sitten ensi vuonna taas uudestaan ja vielä isommalla valikoimalla! Miten olisi?

****

Not one of those miserable swan songs, no!

The weather decided to put a stop to the Turku medieval market with a boom and a bang and a huge thunderstorm late on Sunday afternoon.

In the Merry Swan, we were however not miserable. Our linen tent was very waterproof and so we just lit the lanterns, rearranged the tables and wen on as usual. Patrik dropped in to play his bagpipes for us so that was very cosy.

And then, through the rain runs lovely Essi with a song of praise that had been written about our booth. The Merry Swan song is sung to the tune of  A l’entrada de temps clar from the 12th cnetury, but known best as Kukania by my favourite band Räikkä. And just so you know, this version has been officially approved by Räikkä too.

I’m not sure how it translates, but for laughs you can put the above text into, say, Google translate.

Super flattering! It was really excellent to feel we brought something new and something that had been missed to the Turku market. All the happy customers and even the admiration that our booth got from passers by makes it feel worth all the haasle. I also like it how the Turku market has become a inofficial gettogether for the Finnish historical scene, where you can bump into just everyone.

Now I have brought back all my slightly damp things and my own purchases. My feet still hurt but my mind is happy and I may have left half of it at the market.

The biggest thanks go to Mervi aka Sahra and Riku for hauling an amazing amount of stuff and making all this possible. Thank you also Hanna, Jenni, Mari, Jiri, Sanna-Mari, Uta, Piia, Pirjo, Annika, Katri, Eeva, Iida, Eeva, Uffe, Torstai, Ville, Emma, Maria and everyone else that visited (helped set up and hold up) our booth/tent/palace. And of course an extra special thanks with roasted almonds on top to the lovely Kerstin from Medeltidsmode!

I feel like doing this next year too, with an even bigger selection of gorgeous things. How about that?

 

Kojun pitämisen hyvät puolet / The benefits of a booth

20110701-232909.jpg

Oman kojun pitämisen hyviä puolia on paljon. Yksi on se, ettei kerkeä kirmaamaan hirveästi ostoksilla muualla ja säästää. Tai niin luulisi. Sitten käy niin, että shoppailee omassa kojussa. Ja mikäs siinä, meillä on yhtä sun toista.

Ostin tänään tämmöisen pienen nahkaisen neulakirjan Emeltä ja sehän on mahtava. Olen jostain syystä tähän mennessä säilyttänyt kallisarvoisia huntuneuloja pieneen pellavapussiin niitattuna ja pistellyt itseäni niihin. Neulakirjassa ne ovat villasivuilla järjestyksessä ja jättävät pistelemättä. Suutarin lapsilla ja niin edelleen….

Mutta huomenna koetan kyllä ehtiä kiertelemään. Ainakin naapuriin Medeltidsmodeen menen villaa ostamaan ja varmaan vähän myyntiavuksikin.

Toinen mahtava juttu on blogituttujen ja lukijoiden tapaaminen. Niinkuin Kaisan, joka otti tämän hyvän kuvan.

The benefit of having your own booth is that you don’t have so much time to run around and shop. Or so you’d think. Then you end up shopping at your own booth.

And just as well. We have quite the selection of stuff.

I bought a needle case from Eme. And it’s great! For some odd reason, I have always had my precious pins in a little linen bag, where they constantly poke me in the fingers. Now they are safely packed and perfectly organised!

Tomorrow I’ll try and shop a bit. At least I’ll pop over to our neighbor Medeltidsmode and buy wool  – and help sell some.

Another excellent thing about having a booth is meeting fellow bloggers and readers (we’re easy to find!). Readers like Kaisa, who took this fantastic picture of the booth.