Pari kurttua viikonlopuksi 2


Kurttuhunnun tekeminen on aikamoista nysväämistä. Mutta hauskaa se kyllä on.

Tehdessäni kokeilupaloja arvioin, että kangassuikale kutistuu rypytyksessä noin puoleen. Nyt varsinaista reunaa tehdessäni olen huomannut, että mitta kutistuu alle kolmasosaan alkuperäisestä. Puolentoista metrin suikaleista tulee noin 40 senttiä valmista reunaa. Tällaisen pätkän parissa puuhastelee noin pari tuntia.

Reunasta tulee mukavan näköistä. Vaikutelma on tunnistettavissa patsaista ja käsikirjoitusten kuvista. Olen siihen aika tyytyväinen.
Tavoitteena on saada kaksi kerrosta kurttua koko hunnun etureunan mitalta. Seuraava haaste on siinä, miten saan kangasmassan asettumaan siististi hunnun reunaan, kun sen aika tulee.

Alla pari kuvaa koepaloistani. Niistä saa ehkä käsityksen siitä miten näitä ryppyjä teen. Ja tosiaan korostan sitä, että tässä on yksi tulkinta. Olen aika varma, että näitä huntuja on tehty monilla eri tavoilla. Hunnut taiteessa eivät myöskään vaikuta keskenään niin samanlaisilta, että voisi ajatella niiden olevan samalla tavalla tehtyjä.

Teen siis kaksinkertaiseen pellavakaistaleeseen puolen tuuman välein merkit, joiden avulla rypytän kaistaleen. Ompelen sen jälkeen reunasta laskokset kiinni toisiinsa ylhäältä ja alhaalta niin, että ne muodostavat siistejä laskoksia. Kuva osannee selittää paremmin.
13092008284.jpg

Vasemmalla rypytetty reuna, jossa kurtut on aseteltu ompeleilla paikoilleen. Oikealla vastaava kappale ennen ompeleita.

13092008285.jpg

Tässä kaksi kerrosta päällekkäin.

Samanlaista / Related


Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

2 thoughts on “Pari kurttua viikonlopuksi

  • Sahra

    Ah sinä ihana kokeellinen ihminen! Ehdithän jossain välissä näyttää rautalangasta väännellen miten se tehdään, että saan omani aikaiseksi sinne joulukuun puoliväliin mennessä?!

    Palvoja käsityöhenkinen kumarrus täältä sinne.

  • Elina

    Kiitos!

    Näytän mielelläni, miten homma toimii. Yritän myös kovasti miettiä, miten saisin sen selitettyä verkkoteitse jotenkin ymmärrettävästi. Pitääkö mun tehdä Youtube-video? :D

    Nyt tätä tehdessä on opittu jo ensimmäinen asia kantapään kautta. Kun suikaleita yhdistää (mulla 150 cm pitkiä noin 8 cm leveitä pätkiä), se kannattaa tehdä oikeastaan ennen kuin tekee uudelle suikaleelle mitään. Jos liitoskohdassa ryppyjen rytmi menee sekaisin, tuloksena on rumia ryppyjä uudessa kappaleessa. Kiinnitin viikonloppuna uuden pätkän kiinni niin, että olin jo laittanut siihen tukilangan ja vetänyt rypylle. Ihmettelin kovasti, kun homma alkoi tökkiä. Oli pakko purkaa :I.