Ikkuna helkkariin 5


Ajattelin kertoa, mitä tällä hetkellä on työn alla. Olen tekemässä hihatonta päällysmekkoa, sellaista jota helvetinikkunaksi tai harrastajain kesken helvariksikin sanotaan. Nimitys tulee kuulemma mekkomallin kritiikistä, siitä että ylisuuri hiha-aukko oli kuin ikkuna helvettiin. Aukosta pilkistää vähän piukeampaan mekkoon puettu kroppa. Tämän nimityksen keskiaikaisuudesta en tiedä mitään, joten en mene siitä mitään sanomaankaan. Itse tykkään puhua hihattomasta päällysmekosta.

Koska ‘helvari’ on mekkona aika erikoisen näköinen, mukava ja sangen ekonominen kangasmenekiltään, se on uudelleenelävoityspiireissä aika suosittu. Jotkut ovat myö sitä mieltä, ettei sellaisai mekkoja oikeasti käytetty keskiajalla muuten kuin äärimmäisen seremoniallisesti. Hmph. Esimerkiksi Luttrell Psalterissa jopa viljellään maata hihattomissa. Seremoniallisemmaksi releeksi miellän kyllä myöhemmän, kaksiosaisen version. Sen sellaisen, jossa yläosa saattoi olla turkista. Mutta työn alla on nyt siis tälläinen normaali hihaton. Alla oleva kuva on yksi inspiraation lähteistä.
Luttrell Psalterista hihaton mekkoVaikka perusidea on yksinkertainen ja yksinkertaisuudessa on osa mekon kauneutta, se ei ole projektina helppo. Kuvia löytyy kyllä, mutta yhtään arkeologista esikuvaa ei. On mentävä kuvien ja muiden löytöjen tarjoaman hataran logiikan perusteella. Kaavoituksen suurin ongelma on tasapaino. Miten saada olkapäät pysymään paikoillaan, vaikka hiha-aukot ovatkin suuret? Olen saanut aika hyviä kokemuksia siitä, että olen istuttanut hartiaosan pitkälle olkapäille. Senkin olen oppinut, ettei suuriin hiha-aukkoihin välttämättä kannata yhdistää suurta kaula-aukkoa. Ja loppupeleissä hyvistä pukuneuloista on vielä lisäapua.

MekkokangasTämä mekko on muistaakseni neljäs tämän mallin edustaja, joka minulta syntyy. Siinä on monta uutta jujua vanhojen onnistumisten edelleenkehittelyn lisäksi. Tärkein niistä on kangas. Se on ihanaa, kallista vihreä-valkoista 100% timanttivillatwilliä Handelsgilletistä. Kankaan nihkeän hinnan takia tosin ostin sitä äärimmäisen vähän. Kaavoitus on ollut luovaa. Olen mennyt Pyhän Birgitan mekon logiikalla – ilman kiiloja etukappaleissa. Mekko koostuu suorista etu- ja takakappaleista, kolmionmuotoisista suurista sivukiiloista ja lukuisista pienestä helmakiilasta. Yhtään kangasta ei ole jäänyt käyttämättä. Ei yhtään.

Olen ommellut mekon reproneulalla, oikealta puolelta tehtävällä hauskalla saumalla, jota on hyödynnetty Herjolfsnesin puvuissa. Se on vähän hidasta, mutta kääntöpuoli tulee todella siistiksi. Aukot aion viimeistellä punomalla niihin nyörit. Haaveissa on tehdä valmiiseen mekkoon koristeeksi muutama bezantti eli metallikoriste – ja antaa käsitteelle bling bling uusi tulkinta. Kunhan vain löytäisin sopivan metallin, josta paukutella koristeita.

Tällä hetkellä kappaleet alkavat olla kasassa, seuraavaksi käännän helman. Ompeluviihdykkeenä olen katsonut kaikki Twin Peaksin jaksot. Suosittelen: pöllöt ei ole sitä, miltä näyttää.


Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

5 thoughts on “Ikkuna helkkariin

  • juuli

    Helvetinikkuna on suora käännös ulkomaankielistä. Tämänmallinen puku tavataan Espaniasta 1240, josta se lähti hitaasti leviämään. Se löytyy tanskalaisesta seinämaalauksesta n. 1320-45 paikkeilla. Kuinka pian sitä on tavattu Suomessa, eivät lähteeni kerro, mutta helvetinikkunat ovat käsiaukkojen nimenä pysyneet koko aika matkassa mukana.

    Tämä on hyvä sivusto, tulin Mielityn linkin kautta. Minulla olisi kysyttävää paljonkin. Miten on neulakinnastekniikan historiallisen tuntemuksesi laita?

  • admin

    Kiitos kommenteista ja kehuista :)

    Jos on kysyttävää, kysy pois vaan niin yritän vastailla.

    Neulakinnastekniikasta en tiedä paljoakaan, olen nysvännyt kasaan ehkä kaksi lapasta ja käynyt kyllä alkeiskurssin.

    Se on kyllä oikein kivaa puuhaa ja vie vähän tilaa. Lisäksi se taitaa tätä nykyä olla ainoa neuletyö, jota voisi tehdä lentokoneessakin.

    Tunnen kyllä yhden aivan yybergurun neulakinnasneulojan, jonka yhteystiedot voisin varmaankin välittää.

  • Sirkka Hiltunen

    Hei Elina!
    Keskiajalta löytyy dokumentoitu “helvetinikkunapuku” eli hihaton päällysmekko. Kyseinen vaate on tunnettu aiemmin “Pyhän Birgitan viittana” mutta uudempi tutkimus kokosikin “viitan” paloista hihattoman päällysmekon jossa on laajat kädentiet.

  • Sirkka Hiltunen

    Tässä vielä aiemmin mainitsemani sideless surcoat-lähde:
    http://www.personal.utulsa.edu/~marc-carlson/
    cloth/birgitta.html

    Ja sitten on tietysti se Espanjassa Las Huelgasissa ollut Aragonian Leonoran hihaton päällyspuku mutta sen ajoituksesta en tiedä Boucheria varmempaa tietoa (1200-l), joku muinainen kuva siitä löytyy ainakin Cynthia Virtuen “Extant clothing of the middle ages”-linkistä.

  • admin

    Hei Sirkka,

    Pyhän Birgitan mekko on kiinnostava vaatekappale, ja hyvä todiste siitä, miten vaatteita kierrätettiin ja muokattiin uuteen käyttöön.

    Käytin tuossa projektissa sen mekon logiikkaa, mallia jossa on pienempiä helmakiiloja. Alkuperäinen mekko jättää arvoitukseksi sen, millainen yläosa siinä on ollut. Birgittareliikkien luettelossa siitä kertovassa artikkelissa kerrotaan, että mekko on leikattu viitaksi ja poikki vyötärön kohdalta. Se siis voi olla ollut alunperin joko hihallinen tai hihaton.

    Nuo Espanjan mekot ovat todella kiehtovia! Ystäväni kävi Burgosissa (mutta museo oli remontissa) tuoden sieltä mukanaan hienon kirjan, jossa löytöjä kuvataan. Senkin mukaan mekkojen mittasuhteet vaikuttavat… erikoisille. En tosiaan tiedä, miten niitä oli silloin käytetty. Kiinnostavaa on, että helvetinikkunatyylisiä vaatteita oli löydetty myös miesten haudoista.

    Espanjassa olikin keskiajalla oma, erilainen muotinsa.

    Tuosta kyseisestä mekkoprojektista pitää kertoa ikävä uutinen: melkein valmiin mekon istuvuus oli niin epätyydyttävä, että päädyin lopulta suosiolla purkamaan koko jutun. Mälsää. Kokoan sen kyllä uudelleen vielä joskus. Kangas on liian kaunis jäädäkseen käsityölaatikon pohjalle.