Ensimmäiset neulakinnassukat / Naalbound socks


Ensimmäiset neulakinnassukat

Ensimmäiset neulakinnassukat

Ja nyt päästään vihdoin takaisin asiaan! (Toivon myös, että tykkäätte uudesta ulkomuodosta.) Kuvassa ensimmäiset neulakinnassukkani. Ne eivät ole vielä aivan valmiit, sillä lanka loppui ärsyttävästi viime senteillä. Toisen sukan varresta puuttuu kaksi senttiä. On mentävä ostamaan lisää lankaa Hakaniemen hallin Vihreästä vyyhdistä.

Lanka on aivan ihanaa, värjäämätöntä ja käsinkehrättyä pehmeää luksusta. Se huopui kuin unelma, joten lankojen liitoskohdista tuli aika siistit. Sukat ovat neulakinnaskliseisesti harmaat, vaikka toki tiedän että keskiajan neulakinnastodellisuus oli myös värikäs. Mutta kun olen niin suuri harmaan ystävä.  Toisaalta kyllä ajattelen, että tätä lankaa pitäisi päästä säiden lämmettyä jonnekin värjäämään.

Valmiita sukkia ajattelin koristella kirjonnalla. Varmaankin jotain aika yksinkertaista, mutta värikästä on tulossa.

Olen jotenkin liikuttavan ylpeä näistä sukista, vaikka neuleessa nyt onkin jotain nöölejä ja reikiä. Olen tohkeissani siitä, että kekkasin oman taktiikan kantapään ja varren neulomiseksi suoraan sukkaan. Ja että kantapäistä tulikin niin siistit! Näissä sukissa on paljon onnistunutta päättelytyötä – kun ohjeita nimenomaan neulakinnassukan tekemiseen ei netissä hirveän paljon ole (ja sukat on tehty enimmäkseen kokouksissa ja lentokoneessa. Sellainen kuukausi takana).  Merkittävin historiallinen inspiraatio oli Historiska Världarin 1300-luvun porvarisnaisen neulakinnassukat, joiden esikuva on 1400-luvun Uppsalasta. Toinen inspiraation lähde oli ihanat neulakinnashurahtaneet ympärilläni, niinkuin esimerkiksi Sahra (katsokaa vaikka tästä linkistä).

Lisäksi neulakinnaskammo on viimeinen käsityökammoistani, jonka halusin selättää. Nyt olen ottanut haltuun nekin käsityötaidot, joita olen tähän mennessä vältellyt. Ja siinä samalla olen huomannut, että  ne kaikki – neulakintaan lisäksi lautanauhan tekeminen ja laskettu työ – ovat ihania tekniikoita.

Enkä oikein tiedä, miksi ne edes silloin joskus vuosia sitten tuntuivat niin mahdottomille. Senkin olen tässä oppinut että kaiken voi oppia kunhan vain väsää.

************************************************

Back to business! (And I hope you like the new layout too.) I’m proud to present my new (nearly finished) naalbound socks! The first pair I’ve ever made!

I ran out of thread just when I was about to finish them, so I’ll have to get some more, which probably means I’ll have to do more naalbinding as well..

The thread is lovely, pure undyed handspun wool luxury. It felts like a dream, so joining the thread was simple. The colour is grey, which is one of my favourite colours. I chose it although I know the reality of medieval naalbinding was a lot more colourful than we’ be inclined to think.  It would also  be lovely to get to dye some of this yarn next summer.

I’ll probably add a little embroidery too, once they’re finished.

I’m somehow  ridiculously proud of my new socks, although there are some obvious slubs and holes. I’m really excited about figuring out so many things all by myself – how to bind the heel directly into the sock, how to make the heel etc. All this because there aren’t so many instructions on how to naalbind socks (and most of the naalbinding was done in either meetings and on airplanes. This has been my past month.)

My  major historical inspiration has been the naalbound socks on Historiska Världar’s 1300 bourgoisie woman. They’re based on a find from Uppsala. Another source of inspiration has been all the fabulous naalbinding-enthusiasts around me – like Sahra (see some of her naalbinding here).

Another thing is, that naalbinding has been one of my three traumatic techniques, which I have now all conquered and learned to love. (The others have been counted work and tablet weaving.) It’s been a learning experience, proving to oneself that almost everything can be learned if one just gives it a reasonable try. Now I cannot even think of what it was that put me off these techniques years ago.


Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *


*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

8 thoughts on “Ensimmäiset neulakinnassukat / Naalbound socks

  • Leena

    Ompas söpöt sukat. Sukkia en olekaan vielä neulalla tehnyt. Mutta odotapas, perästä tullaan ja sukkiesi kuvaa käyn katsomassa, jotta selviää miten kantapää luonistuu.

  • Louise

    Hi Elina
    The layout looks great – like the fact that we can see you in the head streamer. It makes it more personal. And great job with the socks – it really is a nice first try. Which stitch did you use?

  • Elina Post author

    Kiitos! Sukat neulalla on projekti, johon ehdottomasti kannattaa ryhtyä. Voin ottaa kantapäästä lähikuvan seuraavaan postaukseen, jos siitä saa paremmin käsitystä siitä, miten se on tehty. Käytännössä tein nilkan kiertävän lenkuran, josta jatkoin aina välillä kaventaen kohti kantapäätä.

  • Elina Post author

    Thanks! My socks are done in the finnish stitch (See Krista vajanto’s excellent thesis on naalbound mittens and especially the helpful videos, the finnish stitch is under “suomeksi” here: http://www.vajanto.net/gradu/). The logic seems to be the same, except that I work in a totally different way than the video shows. I use my thumb a lot less, almost minimally, just to adjust the loops to the correct size.

    Here are some instructions that describe pretty well how I do it: http://cc.joensuu.fi/~marantan/ohje1.gif
    http://cc.joensuu.fi/~marantan/ohje2.gif

    And as for the streamer – It’s a carousel of images with me in one. I’ll try to find more good quality pics soon to give more variety, and thanks to this feedback, more of pics of me.

  • Sahra

    Oh, your way to do is the similar to one I have learnes as my first stich. That´s the way grannies do it in Karelia, where also my roots are.
    Even the stich is basically the same, the result is a bit different that the “western” style.
    And I like the eastern style so much! When we meet at Sticks and Stiches, I will teach you the oslo-stich and the russian. How about that!
    The fur hat which I donated to Queens gift basket to Pennsic was made by russian style… maybe I should do some more of those for local lords too : )
    Anyway; It´s nice to have you here, among us “needlebinded maniacs”.

  • aude

    Oh! Oh! Oh! I’m game for learning *any* stitch!

    Well, re-learning as my brain refuses to remember how to even hold a needle *grumble*

    Must find the gateway to yarnia first, though. All I have is linen thread…