Varaslähtö Tekemättömien toukokuuhun / A head start on unfinished projects 5


Naamakirjasta löytyy varsin tarpeellinen ryhmä: Tekemättömien toukokuu. Sen jäsennet ovat historianelävöittäjiä joilla on keskeneräisiä projekteja. Yhteisenä tavoitteena on saada nämä projektit toukokuussa valmiiksi ennen kesän tapahtumasesonkia.

Omalla keskeneräisten listallani ei varsinaisesti ole mitään siellä roikkumaan jäänyttä, paitsi ehkä se lämmin villa-villa mekko olisi kiva saada valmiiksi ennen kevään ensimmäistä leiriä. Tekemättömien listalta löytyy enemmänkin sitä kaikista tylsintä: varusteiden korjailua!

Tässä omat tavoitteeni Tekemättömien toukokuulle:

  • lämmin mekko valmiiksi
  • korjaa kaksi paria housusukkia
  • korvaa vyön irronneet niitit uusilla, tee lisää reikiä
  • kiristä kaksi pellavaista aluspaitaa tukevammiksi
  • uusi nyöri rukousnauhaan
  • korjaa patiinit
  • tärkkää ryppyhuntu

Tämä siis toukokuussa.

Pääsiäisenä otin jo hyvän startin sekä projektien loppuunsaattamisessa että tarpeellisten, mutta tylsien projektien parissa.

Rullattua päärmettä

Rullapäärmettä. Kolme metriä. / Rolled hem. 3 meters

Tein ohuesta hampusta uuden pyöreän hunnun. Metrin halkaisija tekee yhteensä hieman yli kolme metriä rullapäärmettä. Rullapäärmeen tekeminen on kaamean tylsää. Lisäksi sitä on mahdotonta saada mitenkään uskomattoman kivan näköiseksi. Mutta toisaalta taas se on mainion toimiva ja todistetusti keskiajalla käytetty tapa päärmätä ohuita kankaita, kuten juuri huntuja. Pakko päärmätä.

Neulakinnasta

Neulakinnassukat saajan jalassa / Needle bound socks on the recipient

Hunnusta tuli kyllä oikein kiva, mutta päärmääminen oli niin tylsää, että sitä vältelläkseni pyöräytin valmiiksi neulakinnassukat. Lahjaksi tulleet sukat onnistuivat oikein hyvin. Oli pieni haaste tehdä sukkia ilman niiden saajaa vieressä – piti mennä perstuntumalla siitä, mikä oli sopiva koko. Mutta ihan sopivat niistä kyllä tuli. Käytössä ovat kuulemma ilmavammat ja pehmeämmät kuin tavalliset villasukat. Uudella luisella neulakinnasneulalla on ihana tehdä juttuja!

***

Finnish re-enactors have started a facebook group called Tekemättömien toukokuu, aka The May of unfinished projects (or something along those lines). The goal is to challenge and encourage people to finish projects dring May, before the summer season starts. What a great idea!

My to do-list doesn’t have a whole lot of unfinished stuff. I’d like to finish the wool/wool overdress before the first camp this spring, though. Besides that, my list mostly consists of the most boring thing ever – fixing things.

So here’s my list for May:

  • finish warm dress
  • repair two pairs of hose
  • replace missing belt studs on belt, make more holes to fit smaller waist
  • tighten two linen underdresses/shirts
  • make a new lace to string up a rosary with
  • repair pattens
  • starch frilled veil

This should all be done in May.

During Easter I took a head start on working with something not so interesting. I made a new veil with the super thin hemp that I got recently. The veil has a diameter of 1 meter, which means there is about three meters of hem to roll. I seriously dislike making rolled hems. Not only is dull, but also very difficult to get nice and neat. Then on the other hand it is a well documented and functional way to finish edges on thin materials like veils. So one must roll.

The veil turned out really well. However, making all that rolled hem was so dull I had to procrastinate a bit and do a little needlebinding now and then. I finished a pair of socks. It was interesting making socks for someone else – with only a few possibilities to see if they fit. They turned out to be surprisingly well fitting. The happy recipient has commented that they are softer and “breathe” better than the more common knitted wool socks. I used my new bone needlebinding needle. Love it.


5 thoughts on “Varaslähtö Tekemättömien toukokuuhun / A head start on unfinished projects

  • Louise

    What a great way to spend May – finishing projects. One shold do that more often.

    About the needlebinding I have also notized that the needlebinded socks are more comfortable to have on the knitted ones. The air circulates better and some how thinner needlebinded socks can keep you warmer than knitted thick ones.

  • Peter

    Have you lost weight, Elina? :)

    By the way – I checked those bells, and it seems conclusive – everyone I have seen are suspended from small strings or chains hanging from the belt. I guess you could get around the problem with entangling chains by making them kind of short, and by spacing them evenly with some distance from each other.

  • Elina

    @Louise: good that someone else has also had the same experience – I think that one reason for the better feel of air circulation is also that the yarn I use (and most other needlebinders as well, I guess) has much more wool and much less artificial stuff than many threads used for knitting these days.

    @Peter: Yes – and on the kit front it’s quite annoying. Lots of loose things to fix! Thanks for the info on the belts – I guess we won’t know how much of an issue the getting tangled is until I try it out. It may turn out it won’t be a problem. I mean, if it was, why would they have made belts like that?

  • maaria tomminen

    Hei!
    Susanna Koskelon vinkistä eksyin blogiisi ja ihastuin. Aivan ihania töitä olet tehnyt. Olen itse tehnyt neulakintaat ja seuraavaksi haluaisin tehdä sukat. Ihastelin sukkiasi. Miten ihmeessä teet sen kantapään? Itse olen oppinut tekemään vain putkiea, kaventamaan ja leventämään sitä. Aloitatko sukat kärjestä vai suusta? Viitsisitkö vähän neuvoa ?

    Olen Vantaalla, asutko sinäkin tässä kaupungissa? Onko täällä jokin toimiva keskiaika- ihmisten ompeluseura? Haluaisin tulla mukaan…
    Lämpimin terveisin maaria Tomminen, joka tunnetaan suppeassa piirissä myös nimellä Maaria Taavintytär

  • Elina

    Kiitos!

    Olen itsekin vähän aloittelija neulakinnastelussa (tähän väliin ehdotan lisäinspikseksi Hibernaatiopesäkettä, jossa on tosi ihania neulakinnasjuttuja: http://hibernaatio.blogspot.com/search/label/neulakinnas ). Noissa sukissa olen tehnyt kantapään yksinkertaisesti vain kaventamalla (aika hurjasti) ja seuraamalla samalla silmämääräisesti sitä että sukka kapenee oikeassa suhteessa. ja kavennan kunnes kantapää sulkeutuu. Aloitan sukat kärjestä ja teen kärkiosan, ensin levennän ja sitten teen tasaista putkea. Sitten teen siihen joko jatkaen tai uutena aloituksena kantapään ja sitten varren joka on sellainen putki. Toinen pitää tehdä uudella aloituksella. (huh, onpas näitä vaikea selittää!)

    Olen helsinkiläinen ja pk-seudulla on erinäisiä tapaamisia. Ainakin keskiaikaseura Hukalla (www.hucca.org) on sunnuntaisin Oulunkylässä käsityöpiiiri, johon olen muuten ainakin oman kalenterini mukaan tulossa opettamaan mekkojen istutusta 24.10. Ei maksa mitään. :) Facebookissa on ryhmä nimeltä MuiKeat, mutta sille ei vielä ole pääkaupunkiseudulla järkätty tapaamista. Voisi kyllä järkätä! Livenähän näitä kaikkia kantapääasioitakin on helpompi selvittää.

Comments are closed.