Neulakko Rotating Header Image

Kultaisia tuokioita / Golden moments

Elo 18th, 2010
by Elina.
2 comments

Olen monesti määrännyt itselleni porttikiellon Turun Aboa Vetuksen kirjakauppaan. Se on paha paikka. Keskiaikaa käsittelevien kirjojen ostaminen häilyy muutenkin jossain siinä addiktion ja harrastuksen rajamailla, ja tuolla ne ovat kutkuttavasti selattavissa ja hypisteltävissä.

Edellisellä visiitillä tuli vihdoin ostettua (eikä tavallaan edes kalliilla, jos ajattelee että siinä on kaksi kirjaa) Visa Immosen väitöskirja Golden Moments: Artefacts of Precious Metals as Products of Luxury Consumption in Finland c. 1200–1600.

Nimensä mukaisesti kirja kattaa laajan kirjon suomalaista jalometalliesineistöä. Tutkimus nivoo suomalaisen koruesineistön osaksi eurooppalaista esinekulttuuuria ja katsoo myös esineiden merkitystä niiden käyttäjälle.

Keskiaikaisen pukeutumisen ystävälle sen herkullisin anti on erilaisissa asusteissa: soljissa, napeissa, sormuksissa, koristeniiteissä, pukuneuloissa, koukuissa ynnä muissa. Ja on siellä yksi neulakkokin.

Teos koostuu itse väitöskirjasta ja katalogista, jossa aineisto on esitetty kuvin ja tiedoin. Kuvastossa on jokaisesta esineestä ne tiedot, joita aina museoissa jää kaipaamaan. Jos vitriinissä lukee ‘sormus’, tämä kirja kertoo mistä se on löydetty, mille ajalle se on ajoitettu ynnä muut kiinnostavat deltajit.

Suuri osa kirjan pukukoruesineistöstä on sellaista, jota en muista suomalaisissa museoissa koskaan esillä nähneeni, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (törmäsin esimerkiksi yllättäen yhteen sormukseen Helsingin kaupunginmuseossa.). Eikä tämä välttämättä johdu siitä, etteikö museoissa olisi tullut luuhattua.

Erityisesti Kansallismuseossa tulee tunne, ettei Suomessa keskiaikaa oikeasti eletty kirkon ulkopuolella. Keskiajan kuvauksista välittyy muutenkin kuva takapajuisesta ja parhaimmillaankin vaatimattomasta meiningistä. Olkoonkin, ettei täällä  eletty uuden aallon harjalla, mutta jotenkin tuntuu että yleinen mielikuva suomalaisesta keskiajasta sisältää liian vähän vivahteita. Johtuisikohan tämä osittain siitä, että kokoelmissa on pyritty korostamaan Suomelle ominaisia tyylejä ja esineiden erityistä suomalaisuutta? Onko tämä jättänyt nämä selkeästi eurooppalaista tyylisuutaa ilmentävät esineet arkistojen hämärään?

Vaikka kirjan esittelemät luksusesineet olivat harvojen ja valittujen omaisuutta, on ihastuttavaa nähdä millaisia valloittavia asusteita täälläkin on paremmissa piireissä käytetty. Kuten vaikka näitä hopeasta ja kullatusta hopeasta valmistettuja koristeellisia ja melko mielettömiä 1300-luvulle ajoitettuja nappeja.

Tälläistä löytyy kuvastosta / This kind of stuff is in the catalogue

Kultaisia tuokioita on tämän kirjan lisäksi ollut kesäreissussa ystävien kanssa. Maanantaina kävin Tallinnassa Annikan kanssa. Annika on uuden Textile Time Travels – blogin kirjoittaja – siihen kannattaa tutustua! (siellä myös lisää reissustamme ja sen parhaasta ja ainoasta  kangaslöydöstä.) Eilinen hurahti toisen keskiaikabloggaajan eli Sahran luona. Olin reipas vieras ja leikkelin punaisen villakankaan Moy Bog-mekon kappaleiksi. Mutta siitä lisää myöhemmin!

****

I’ve tried to give myself a ban on going to the museum shop at the Aboa Vetus museum in Turku. It is an evil place, especially for us that have an interest in books a book addiction, especially when it comes to books on medieval topics.

On my last visit, I ended up giving in and finally getting a copy of Visa Immonen’s Golden Moments: Artefacts of Precious Metals as Products of Luxury Consumption in Finland c. 1200–1600 (which is in English, as the title suggests).

The book lives up to it’s name, covering a large catalog of Finnish precious metal objects. The study links Finnish objects to European material culture (the similarities are very obvious) and also explores what the items meant to their wearers.

The chapter on dress accessories is the most interesting bit to the re-enactor. It covers Finnish brooches, rings, buttons, hooks, pins, studs etc.  And also one needlecase (=neulakko in Finnish).

The study consists of the book and the catalogue.  The latter presents the source material with pictures and details.

Most of the dress accessories in the catalogue are items I’ve never seen on display in museums. And this is very probably not due to me not visiting them enough.

Especially the National Museum here in Helsinki can make it seem like there was nothing here in the Middle Ages besides churches. And in general the depictions give a feel of a secluded, almost back-of-woods kind of place. Even if this place really and honestly wasn’t a major metropol, it feels like the image of the Finnish medieval times doesn’t really give an accurate picture of the variety of lifestyles here. I wonder if it is because the museum exhibitions have been compiled trying to emphasize objects and styles that are somehow originally finnish in their style, leaving these items with a clear European influence and style in the dark?

Although the luxury objects in the book were used by a select upper class, the book sheds valuable light on the diversity of material culture and lifestyles. And it has some pretty fascinating items, like these (see pic) silver and gilt silver ornamental buttons from the 14th century.

Some other golden moments have been spent with friends and bloggers. On Monday I went to Tallinn with Annika, who just started a blog called Textile Time Travels – a very good read! She shares the the trip highlights and the best (and only) fabric find on our trip. Yesterday was spent with Sahra. I was a brave quest and chopped my red wool fabric into bits that will become a Moy Bog gown. More on that to follow!

Posted in: Kirjat, Museot, Ostokset, Projektit, Tutkimus.
Tagged: · · ·

Iso kehys, pieni kehys / Big frame, little frame

Elo 9th, 2010
by Elina.
3 comments

Iso ja pieni kehys

Kehykset, mukana 50 snt kolikko skaalamassa / Frames, with a 50 cent (€) coin to provide scale

Sitä luulisi että koko kesä on mennyt tapahtumissa rillutellessa, mutta on käsitöitäkin tullut tehtyä. Kirjonta on oiva kesäpuuha, koska toisin kuin esimerkiksi pukujen ompelu, se ei edellytä villakasan keskellä istumista.

Olen jatkanut tammikuussa aloittamaani isohkoa pussukkaa. Siinä on vielä tekemistä, mutta ainakin puoliväli alkaa häämöttää. (Osa kirjonnasta on kierretty kehyksen kiertyvän osan avulla rullalle.) Olisi kiva päästä jo viimeistelemään. Aion tehdä tupsut kesällä värjätystä langasta, lisäksi pussia varten on varattu metkoja luisia helmiä, jotka ostin Kööpenhaminan museokaupasta. En ole vielä päättänyt, millä kankaalla sen vuoraisin. Suosituksia?

Pussin malli löytyy täältä, jos joku haluaa aloittaa samanlaisen.

Pienessä kehyksessä tulee pieni pussukka, jonka esikuvan näin viime syksyllä Lontoossa. Se valmistuu fantastisessa minikehyksessä, joka kulkee mukana käsilaukussa. Elokuussa töissä on ollut kovasti matkustamista ja kokoustamista, joten kätevä matkakäsityö on tullut tarpeeseen. Isoon työhön verrattuna pikkupussi etenee ihanan nopeasti. Pikkukehys on Englannista, kirjontavälineistöä harrastavan kaverini tilaama.

Pussin malli löytyy täältä. Kuvio on tosi helppo ja suosittelisinkin sitä lämpimästi ensikirjonnaksi.

Tässä vielä isommaksi klikattavat lähikuvat kuvioista, siltä varalta että jotakin kiinnostaa.

Nämä kirjonnat on tosiaan muuten tehty villalangalla, toisin kuin alkuperäiset silkkiset. Ajattelin ensin harjoitella vähän halvemmilla materiaaleilla. Näiden jälkeen olisi ehkä silkin aika.

Itse pidän ainakin toisten vaiheessa olevien kirjontojen tarkastelusta: erityisen hauskaa on huomata, miten eri tavoilla työt etenevät.  Toiset tekevät ensin kuvion reunat ja täyttävät sitten loput, toiset tekevät yhtä väriä kerralla paljon ja toiset rakentavat työtä kaikilla väreillä vähitellen.

Itse olen tätä jälkimmäistä koulukuntaa, koska se jotenkin tuntuu luontevimmalta ja tietenkin malttamattomana ihmisenä haluan nähdä valmista pintaa mahdollisimman pian.  Valitsen yleensä aina jonkun selkeän kuvion “ankkuriksi”, jonka teen ja sen jälkeen “väritän” loput sen ympärille. Miten keskiajan kirjojat etenivät työssään, sitä en tiedä. Veikkaisin, että kukin teki tyylillään, vaikka laskettu työ olikin mallien puolesta laajalle levinnyttä. On kiehtovaa ajatella, että Englannista ja Saksasta on löydetty samalla mallilla tehdyt työt.

***

One would think that all summer has been spent carousing at events, but I have also worked on projects! Embroidery is an excellent summer pastime: it travels light and well and it doesn’t require sitting in a big pile of wool.

On my big frame, I’ve been working on and off on the pouch I started in January. There’s still quite a bit to go, but I think I’m about halfway there. (Parts of the embroidery have been rolled around the rotating part of the frame). I’m anxious to finish the pouch, since I have tempting plans: tassels made of the yarn we dyed this summer and some really neat bone beads I got at the museum in Copenhagen. I’m still not quite decided on what to line it with. Any suggestions?

The pattern is here if you’d like to make your own.

On the little frame, I’m making a little pouch I had the pleasure to see in real life in London. I love the little frame, which comes with me everywhere in my handbag. I’ve had to travel quite a bit and attend meetings and seminars and stuff lately, so a handy small project has been perfect. Compared to the bigger purse, the small pouch is progressing quickly. The splendid miniframe is from England, ordered for me by a friend who specializes in embroidery gear.

The pattern is available here. It’s very nice and simple, so something I’d definately recommend as a first pattern to try out.

These are made with wool, btw. I decided to practice a bit on cheaper materials first before moving onto silk like on the extant originals. After these, I think I’m ready to do one in silk.

Some more pics to see the pattern for those who are interested (see thumbnails above). I at least enjoy watching other people’s embroideries in progress. I think it is fascinating to see the different ways in which people work. Others do the outlines first, then fill them in. Others apply one color at a time and some build up the pattern using all colors as they go.

I’m an use-all-colours-as-I-go kind of girl. It felt natural to me and being an impatient person, I like to see a finished embroidery surface sooner rather than later. I pick a clear shape to “anchor” the rest of the pattern, make the anchor and then “colour” in the rest of the pattern around it until it’s time for the second anchor. And build it up from there.

I don’t know in which way the medieval embroiderers made their progress, although I could guess they also picked a technique that felt good personally.

One fascinating detail I think about when working on these is how the patterns spread internationally already in the middle ages (just like they do now, although electronically). The same pattern has been found at least on extant textiles in both Germany and England.

Posted in: Kirjonta, Projektit.
Tagged: · ·

Hollola

Hei 31st, 2010
by Elina.
2 comments

Nestetankkaus kirkon nurkan takana / Refreshments behind the church

Kuuma kesämeininki jatkui Hollolan keskiaikatapahtumassa. Lämpöä piisasi, vaikka ihan leirin lämpötiloihin ei päästy (ja lauantaina oli varmaankin kesän kylmin päivä). Yleisötapahtumisssa on kuitenkin se ero, että pitää yrittää kärvistellä jokseenkin sopivissa pukeissa säähän katsomatta, ihan vain yleisön mieliksi ja keskiaikakäsitysten ylläpitämiseksi.

Kesän yleisötapahtumissa on tullut samaistuttua teemapuistojen maskottieläimen fiiliksiin. Ihmisillä on nimittäin erikoisia tapoja reagoida keskiaikaiseen pukeutumiseen. Hassuja tilanteita on tullut vastaan.

Jotkut eivät oleta, että keskiaikavaatteissa kuulee. “Noissa vaatteissa on varmaan tosi kuuma!”, sanotaan sormella osoittaen lähietäisyydeltä, mutta silti yllättyen kun vastataan (kohteliaasti). Toiset ajattelevat myös, ettemme ymmärrä suomea. Turussa eräs mies veti johtopäätöksen, että keskiaikaisesti pukeutuneille on parasta huutaa feikki-virolaisittain murtaen. “Kuulkaas neitot, ka misa taalla liene villisianporsat?!!!!”, kysyi hän. Pokka piti nippa nappa. Ja tähän esimerkkiin liittyy sekin pointti, ettei aina valitettavasti osaa vastata kaikkiin kysymyksiin tapahtumien järjestelyistä.

Oma osallistuminen Hollolaan typistyi sairastumisen takia tylsästi päivävierailuksi, mutta onneksi pääsin edes käymään. Alaleiri, jossa minun piti yöpyä, oli tosi hieno kauppalaivoineen päivineen. Huoh.

Alaleiri Hollolassa / The harbor camp at Hollola

Hollolan tapahtuma järjestetään kauniissa ympäristössä Hollolan keskiaikaisen kirkon (joka on nähtävyys sinänsä) kupeessa. Markkinoilla oli kiva ja eheä tunnelma. Myyjien ja turnajaisporukan lisäksi mestoilla oli harrastajia telttoineen, mikä toi tunnelmaan ehdottomasti oman lisänsä. Tapahtuma veti ansaitusti komean yleisön: kävijöitä oli noin 7000.

En ollut aikaisemmin käynyt Hollolan tapahtumassa, mutta visiitin perusteella odottaa jo seuraavaa tapahtumaa vuonna 2012. Toivottavasti pääsen silloin paikalle koko leirin ajaksi.

Ps. Kannattaa muuten tsekata linkkilista oikeassa sivupalkissa. Päivitin keskiaikablogien listausta uusilla linkeillä, mukana Marian ja Peterin uusi blogi In deme jare Cristi.

****

The hot weather continued at the Hollola medieval event. It was really warm, although not as warm as camp (and Saturday was probably the coolest weather this July). The thing with events with a public is that one has to remain somewhat dressed in order to look “right” to the attending public.

Participating in these events with a public often means living the life of a theme park furry mascot. The reactions to medieval dress can be quite funny. Often people don’t expect you to hear: “Those clothes must be really hot”, they say, pointing a finger at you. Still very surprised when you reply (politely). Or then they don’t expect you to understand Finnish. A man at Turku thought the best way to communicate with us was to shout in a mock estonian accent. It was hard, but I managed to maintain a straight face.

My participation in Hollola was cut short to a daytrip on Sunday, due to getting ill. I recovered just in time for a visit, which was better than nothing. The harbour camp with the merchant ship Sotka, at which I was supposed to camp at (sigh), was really cool, as you can see in the picture above.

The Hollola event is held every two years in really nice suroundings, by a medieval church (which is a sight by itself). The market had a nice atmosphere. Besides the merchants and the tourney company there were re-enactors living in the camp, which certainly added to the atmosphere. It drew quite the crowd: 7000 people came to see the medieval goings-on.

I’d never been to the event Hollola before, but the visit was quite enough for me to look forward to the next one in 2012.

ps. Check out the updated links on the right, including Maria & Peters new blog, In deme jare Cristi.

Posted in: Historianelävöitys, Tapahtumat.

Keskiaika ja ilmastonmuutos / The middle ages and climate change

Hei 27th, 2010
by Elina.
2 comments

Leirillä oli taas juurikin niin mahtavaa kuin oletin. Kymmenen päivää humahti ohi ystävien kanssa istuttujen päivien ja iltojen, käsitöiden, kiinnostavien asioiden oppimisen, opettamisen, kikattamisen ja hyvän ruoan sekä juoman parissa. Vähän niinkuin aina. Leiri oli taas vuodessa kasvanut monilla teltoilla ja telttojen varustelu herätti tervettä leirikateutta eli inspiraatiota ensi vuodelle.

Muista vuosista tämän leirin erottaa kuitenkin ehdottomasti kuumuus. Se on jäänyt tänä kesänä mieleen muissakin tapahtumissa, kuten kuulemma Grunwaldissa.

Sää oli vähän liiankin hyvä. Aurinko helotti täysillä koko viikon, päivälämpötilojen noustessa kolmeenkymppiin. Valkoisissa teltoissakin lämpötila nousi jo aamuvarhaisella kuumaksi ja varjoisia paikkoja sai hakemalla hakea. Onneksi leiripaikka on järven rannalla. Järveen menemällä pystyi välttelemään pahinta ylikuumentumista.

Järvessä tulikin oltua parhaimmillaan tuntitolkulla ja monta kertaa päivässä. Myssy päässä tietysti. Keskiaikainen järki sanoo että pää kannattaa peittää kylpiessä, moderni komppaa sillä että se estää päätä palamasta.

Muuten keskiaikaisten sopisvuuskäsitysten elävöittäminen kärsikin sitten lämpötilasta. Nämä lämpenevän ilmaston ajat asettavat omat vaikeat haasteensa keskiajan historian elävöittämiselle.

Koko alusmekko-mekko-päällysmekko-yhdistelmästä ei tietysti ollut puhettakaan paitsi aivan myöhään joinakin iltoina. (Ja muutamissa tilanteissa kärvistelin, koska sopivuus sitä ehdottomasti vaati.) Alusmekko-mekko- yhdistelmä oli liian kuuma useimpina päivinä, jopa ns. opiskelijahaalarityyliin käytettynä (eli vain mekon alaosa puettuna, yläosa roikkuu vyötäröltä vyön varassa). Mitä jäi jäljelle? Pellavainen alusmekko, huntu (mainio aurinkosuoja) ja essu.

Tässä helle-eleganssia värjäystyöpäajassa olkihatulla.

Helleasu ja värjäystyöpajan ihanat sävyt / Warm weather dress and dyeing workshop results

Aina voi lohduttautua sillä, että todisteita vastaavasta helletyylistä löytyy 1300-luvun italialaisen käsikirjoituksen kuvituksesta, mutta silti. Ensi vuodelle on pakko tehdä mekko mahdollisimman ohuesta villasta, siksi että pystyisi olemaan edes jokseenkin pukeissa. Vaikka punainen ei ole mitään maailman paksuinta villaa, se on kuitenkin täysvuorattu ja aika lämmin mekko.

Värjääminen on yksi leirin kohokohdista. Kaukameelin ja Elsebethin opastuksella syntyi tänä vuonna punaista ja oranssin sävyjä veriseitikistä, kokenillista ja krapista (värimatara). Villalankaa värjättiin sekä kirjonta- että neulakinnaspaksuutta. Lisäksi kokeilin kankaan värjäämistä. Harmaasta kankaasta tuli krappiliemessä hauska ruskeanoranssi. Eikä edes kovin läikikäs, vaikka langat eivät sille jättäneetkään paljoa elintilaa. Kaunein punainen tuli luonnonvalkoisesta kokenillilla värjätystä langasta.

Värjäämisen lisäksi piisasi hyviä työpajoja ja muita oppimisen tilaisuuksia. Oli harmillista, että kuumuus söi jonkin verran osallistujamääriä. Omakin osallistuminen hellepaahteessa vaati joskus viimeisillä voimilla riuhtomista.

Oma opetuspanos koski poimutettujen huntujen historiaa ja mekkojen istuttamista.

Villamekon istuttaminen oli melko extremeä kolmenkymmenen asteen helteellä, mutta siitä huolimatta mekkopajan urheat osallistujat synnyttivät ainakin seitsemän kaunista villamekon alkua. Odotan näiden mekkojen näkemistä valmiina.

Melkeinvalmiita mekkoja (rajattu yksityisyyttä kunnioittaen) / baby-dresses from the workshop, cropped to protect the privacy

Istutuspuuhien lisäksi käsitöiden osalta viikon aikana tuli kirjottua laskettua työtä, aloitettua uusi leukaliina, karvavuorattua yhdet hihat, tehtyä yksi lapsen mekko valmiiksi ja yksi lapsen myssy.

***

Camp was just as awesome as I had expected. Ten days passed quickly when hanging out with friends, working on crafts, learning and teaching things, giggling and consuming good food and drink. Just like always. The camp had grown in size: lots of new tents as well as well-equipped encampments that cause the good kind of camp envy, inspiration for next year.

What this year’s camp will be remembered for is the heat. This summer has been hot hot hot at other events all over Europe, like Grunwald for what I’ve heard.

The weather was a little too good. It was sunny and bright and the temperatures were close to 30 C (this is not normal for Finland). The tents (no matter how white) got really warm already in the morning and hunting for a little shade was a project in itself. Thankfully, our campsite is by a lake. Going into the lake was just about the only way to cool off.

So I spent a lot of time in the lake. Hours at a time at best and usually about three times per day. Wearing my cap of course. My medieval sense told me to cover my head when bathing and my modern sense agreed: it stopped me from getting sunstroke.

Otherwise the re-enactment of medieval sensibilities was less successful due to the temperature. This global warming meddles even with re-enacment!

The entire underdress/shirt-dress-overdress-combo was just too much, with the exception of a few very late nights (and on some difficult, select occasions where modesty and proper dress was required). Even the underdress-dress was too much on most days, even when worn like student overalls (i.e. not wearing the top part of the dress but letting it hang from my belt). So what does that leave me with? A linen underdress, veil+wimple (excellent sun protection) and an apron.

One can always get a little consolation that a similar hot weather style can be seen in a 14th century italian manuscript, but still. I’ll have to make a new dress for next year, made out of the thinnest possible wool, so that I could remain a bit dressed. Although my trusty red dress isn’t the thickest one can imagine, it is still fully lined.

The dyeing workshop (the results of which can be seen in the picture above) is something I look forward to every year. This year, hosted by Kaukameeli and Elsebeth, we created red hues with a mushroom (veriseitikki, I haven’t an idea what it is in English) cochenille and madder. We dyed wool yarns for embroidery as well as tablet weaving. I experimented a bit with madder-dyeing some fabric too, grey turned a funky orange hue – only slightly blotchy, although it didn’t really have enough room in the dye pot. The prettiest hues were from the natural white yarn + cochenille.

The dyeing workshop wasn’t the only chance for picking up new skills. It was a bit of a bummer that the weather did eat away at some of the general motivation to participate.

I taught a bit on the history of the frilled veil and had a two-day hands-on dress fitting workshop.

Fitting wool dresses in +30 C borders on the hardcore and extreme, but we managed! The brave will-stop-at-nothing attendees of the workshop created a total of seven dresses well on their way to being finished. I’m looking forward to seeing them in their future finished glory.

Besides fitting people and poking them with pins, I finished a dress for a little girl, made a baby’s cap, fur-lined a pair of sleeves, cut out and started a new wimple and did some counted thread embroidery.

Posted in: Historianelävöitys, Tapahtumat.

Muotinäytöskuvia / Fashion show pictures

Hei 8th, 2010
by Elina.
4 comments

Sain linkin erittäin hyviin kuviin Turun keskiaikamarkkinoiden muotinäytöksestä. Kuvaaja jää valitettavasti tuntemattomaksi, enkä voi antaa krediittiä onnistuneista otoksista. Jos joku tietää kuvaajan, vinkatkaa! Edit: Kuvat otti Mikko “Thorsten” Pulla.

Kuvia löytyy täältä.

Huomenna edessä onkin lähtö leirille: kymmenen päivää leirielämää, käsitöitä, aurinkoa (ennusteen mukaan), ystäviä, liuta uusia opittavia asioita, järvi ja pitkät valoisat illat. Voiko ihminen elämältä muuta toivoa?

***

I got a link to some very well turned out pictures from the fashion show at Turku medieval market. Unfortunately I don’t know who took the pics, so I cannot give them credit. (If someone knows, please let me know) Edit: the pics are by Mikko “Thorsten” Pulla.

Here are the pictures.

Tomorrow I’m off to camp: ten days of camp living, handicrafts, sun (at least they say so), friends, a ton of new things to learn, a lake and long evenings with the sun setting really late. Can a person ask for more?

Posted in: Historianelävöitys, Kuvat, Linkit.

Markkinameininkiä / To market, to market

Hei 6th, 2010
by Elina.
1 comment

Turun keskiaikamarkkinoilla ehti tapahtua monenlaista: keekoilin alusmekkosillani yleisön edessä, tapasin monta mainiota Neulakon lukijaa, taputin kampiliiraa, rikoin sukat, join sahtia, ostin ämpärin sekä erinäisiä muita ihania tarpeellisia asioita. Minua luultiin myös nunnaksi.

Torstaina seikkailmme markkinoilla silkan shoppailun ja hummaamisen merkeissä Paratiisin murusten Sanna-Marin ja Utan kanssa. Turun keskiaikamarkkinat ovat varsinaiset suomalaisten keskiaikaporukoiden kokoontumisajot. Tänäkin vuonna siellä oli kaikki ja kaikkien kaverit. On aina hauska tavata ihmisiä eri seuroista ja hengailla yhdessä.

En tänäkään vuonna saanut sellaista pientä peiliä, mutta ostin sentään hienon ämpärin.  Sen lisäksi mukaan tarttui Seija-keraamikon Espoon kaivausten mallin mukaan tekemä kynttilänjalka, pikkuisen kivaa krapin väristä lankaa, pienen soljen ja mainiota musaa.

Sanna-Marin kanssa sahtituvassa, uuden ämpärin omistajan muikea ilme / Me and Sanna-Mari at the alehouse, looking smug with my new bucket

Mainio musiikki oli tietenkin Räikän uusi levy. Meillä oli ilo nähdä bändi monta kertaa livenä. Kampiliira on ehkä maailman hienoin soitin, haaveilen siitä että saisin joskus kokeilla sellaisen soittamista edes yhden pyöräytyksen verran. Räikän kampiliirat ovat erityisen hienoja. Pääsin taputtamaan yhtä niistä päähän. Räikkä on mahtava bändi ja kaiken lisäksi sen tyypit ovat kivoja.

Räikkä markkinoilla (2009) / Räikkä at the Market (2009)

Torstaina käväisimme kuulemassa Sanna-Marin kanssa luentoa/miniseminaaria keskiajan maailmankuvasta. Jouduimme poistumaan hieman kesken kaiken (mikä ei ole helppoa tehdä huomaamattomasti, kun on keskiaikaisesti pukeutunut modernisti pukeutuneiden joukossa). Perään keskiajan seksuaalisuuden tutkija totesi vitsikkäästi: “Nyt ne nunnat lähtivät.”. Nunnat? Tämä on aina tätä hunnun ja leukaliinan kanssa. Mutta muuten emme olleet mitenkään nunnamaisesti pukeutuneita! Mullakin sentään punainen mekko ja korea vyö. Markkinayleisöltä muutamaa nunnajuttua aina odottaakin, mutta olettaisi että juurikin keskiajan seksuaalisuuden tutkija muistaisi, että naimisissa olevien naisten päähine on huntu (seksuaalisuus>sukupuoli>sukupuolen ilmaisut pukeutumisessa jne). Muutenkin kuin jeesuksen morsiamilla.

Perjantai sujui ankaran mallin työn merkeissä. Markkinoiden muotinäytöksen kaksi esitystä olivat kuin tykillä täyteen ammuttuja, siis jotain 150 katsojaa! Näytökseen oli koottu hirveän hienoja asukokonaisuuksia, joskin en ihan ymmärtänyt, miksi sen piti päättää näytöksen siihen yhteen ainoaan erittäin fantasiahenkiseen asupläjäykseen.

Oma osuuteni oli porvarisnaisen asuun suoriutuminen noin neljässä minuutissa, Sahran avustamana, Rikun riisuessa vieressä. Alusmekosta ja myssystä aloitettiin, sitten mekko, vyö, päällysmekko, leukaliina, letit ja huntu. Puin hiki hatussa ja aasialaisturistien salamavalojen välskeessä. Aavistuksen kainostutti alun pelkässä alusmekossa pasteeraaminen, mutta onnistuin olemaan vilauttamatta koko maailmalle.

Kuvia muotinäytöksestä on Sahran Hibernaatiopesäkkeessä, postailen tänne kuvia itsestäni kunhan niitä jostain saan (jos otitte niitä näytöksessä, otan niitä mielelläni vastaan osoitteessa neulakko (a-merkki) iki piste fi).

Loppupäivä ehdittiin hengata Väinölän väen kojulla käsitöiden parissa.

Ensi vuodelle onkin tajunnanräjäyttäviä suunnitelmia, mutta niistä lisää vasta niiden edettyä. Jännitys!

***

Turku medieval market was again packed with thrills and adventures: I posed in front of a large audience wearing only my underdress and cap, met many lovely readers of Neulakko, patted a hurdy-gurdy, broke my hose, drank some ale, bought a bucket as well as some other gorgeous necessary items. And got mistaken for a nun.

On thursday me, Uta and fellow blogger Sanna-Mari got to spend most of the day shopping and just having a good time. The Turku medieval market is like a big gettogether of all the medievalists in Finland. It seems like everyone and their friends were there. It’s always fun to meet people from different groups anf hang out together.

My desperate yearning for one of those little cased mirrors didn’t end this year either. (Boo) But I got myself a great little bucket, a small brooch, a ceramic candlestick based on a Finnish find as well as a little bit of madder dyed yarn for naalbinding.

I also puchased some excellent music by Räikkä. And we also had the pleasure of seeing them live several times. I love the sound of a hurdy-gurdy and harbour a secret desire to get to try playing one sometime, even if just for a little beep. Räikkä has exceptionally cool hurdy-gurdies. I patted one of them on its little head. The thing with Räikkä is that it is a great band and all the members are nice too.

On Thursday, me and Sanna-Mari went to see a lecture/mini seminar on the medieval world view. We had to sneak out a bit early (which wasn’t easy, being the only attendees in medieval clothing). As we were leaving, a person specializing in medieval sexuality said jokingly: “Now the nuns left”. Nuns? Us? It’s always like this with a veil and wimple, no matter how un-nunlike you are otherwise dressed. The most puzzling thing is that this came from someone studying medieval sexuality (and you know how sexuality > gender > gender presentation and cosntruction > clothing etc. go together). I’d have expected him to know that married women wore veils. Not only brides of jesus.

On friday I got to live the hard and arduous life of a fashion model. I modeled in the hugely popular fashion shows, in front of an audience of about 150 people. (Eeek.) All the outfits were really good, except I didn’t quite get why they had decided to conclude the show with one (and the only in that show) really fantasy-oriented outfit.

My job was to get dressed in the getup of a bourgoisie woman in a bout four minutes. Riku was getting undressed next to me and Sahra was helping the both of us. I got on stage in my linen underdress and cap, then put on my dress, belt, overdress and wimple, braids and veil. I felt slightly queasy about strutting in front of the asian tourists and their flashing cameras in practically my underwear, but it went well and I managed not to moon the entire world or something.

Sahra’s blog Hibernaatiopesäke has some pictures, I’ll post some more once I get them.

The rest of the day was spent working on crafts at the stand.

We already have some mind-blowingly fabulous plans for next year. I’ll let you in on them once they progress!

Posted in: Historianelävöitys, Ostokset, Tapahtumat, neulakko.
Tagged: · · · · ·

Kesän menokalenteri / Summer tour

Kes 30th, 2010
by Elina.
1 comment

Kesän menokalenteri alkaa hahmottua. Saari – tapahtuman jouduttiin tylsästi siirtämään ensi kesälle (sitä isommalla innolla sitten), mutta menoja piisaa siitäkin huolimatta. Tässä näitä yleisötapahtumia.

Turun keskiaikaiset markkinat järjestetään 1.7.-4.7.2010
Turku on maanmainio kesäkaupunki jokirantoineen ja Aboa Vetuksineen. Näiltä markkinoilta olen yleensä löytänyt eniten ostettavaa, vaikka hieman ronkeli olenkin. Jospa tänä vuonna saisin sen peilin!

Olen markkinoilla 1.7.-2.7., hengailen varmaankin taas Väinölän väen kojun tuntumassa käsityöläisalueella käsitöitä tehden ja perjantaina esiinnyn muotinäytöksessä Vanhan raatihuoneen kolmannessa kerroksessa. Ohjelmassa on näillä näkymin käänteisstrippausta eli pukemista. Torstaina järjestetään myös tosi kiinnostavalta kuulostavia luentoja, Luento Pinellan arkeologisista kaivauksista ja Paneelikeskustelu: Keskiaikakuva ja keskiajan tutkimus. Musiikkitarjonnasta haluan kuulla erityisesti mainiota Räikkää.

Hollolan keskiaikatapahtuma järjestetään 23.7.-25.7. 2010
Hollolan tapahtumassa en ole aikaisemmin käynytkään, mutta heti ekalla kerralla on tarkoitus mennä koko ajaksi. Leiriydyn oman pikkuteltan ja ystävän kanssa kauppalaiva Sotkan kupeeseen.

Elokuussa markkinakalenterissa on Hämeen keskiaikamarkkinat. Tänä vuonna näyttää siltä, etten pääse käymään. Ellei sitten ihan nopealle päiväkäynnille.

Ja varsinaiseen kesän leirielämän kohokohtaan, yli viikon mittaiseen telttaleiriin eli Nuijasotaan on enää kahdeksan päivää!

***

The summer programme is developing. We had to unfortunately postpone an interesting full period 14th century event in Helsinki in June until next summer, but the calendar seems pretty booked nevertheless. Here are some the public events I’ll attend.

Turku medieval market starts tomorrow! I’ll be there on the two first days. I’ll do some shopping (Turku has always offered good shopping opportunities) and hang out and sew at the work display area. On Friday I’ll do some reverse striptease aka get dressed in front of an audience at the fashion show. The Turku market offers some interesting lectures as well as music. I’m hoping to enjoy that too, especially seeing the fabtastic Räikkä.

The Hollola medieval event is onjärjestetään 23.7.-25.7. 2010
This’ll be my first time ever at Hollola.  I’m looking forward to a weekend camping next to Sotka the merchant ship. Good friends and sleeping on a pile of hay!

In August, there’s the 12th annual Häme Medieval Fair, but at least as of now it looks like I wont make it there, unless only for a little daytrip.

And today it’s only 8 days left to Cudgel, our annual 10-day camping experience!

Posted in: Historianelävöitys, Ostokset, Tapahtumat, Teltta, neulakko.
Tagged: · · · · ·

Kirjataivas / Book Heaven

Kes 1st, 2010
by Elina.
3 comments

Muistelen joskus aikoja, jolloin kiintoisan keskiaikakirjan ilmestyminen oli harvinainen tapaus. Se oli silloin se! Nykyään tuntuu kuin kirjoja tulisi ovista ja ikkunoista. Taustalla vaikuttavanevat kasvava keskiaikakiinnostus niin tutkijoiden kuin suuren yleisönkin joukossa. Oman kirjakokoelman pitäminen ajan tasalla vaatii aktiivisuutta ja …. köh köh… jonkin verran taskurahaa.

Vaikka miten yrittäisinkin olla kulutuskriittinen, keskiaikaa käsittelevien hyvien kirjojen suhteen olen ihan toivoton. Olen keräilijä ja kirjastonhaalija. Perustelen kirjahankintoja sillä, että näitä ei saa kirjastoista. Mutta kyllä nautin ja inspiroidun kirjoistani. On mahtavaa kun keskellä projektin tiimellystä voi tarkistaa omasta käsikirjastostaan jotain pieniä detaljeja tai lueskella kirjoja ennen nukkumaanmenoa.

Olen koonnut Neulakon kirjat-sivulle jotain keskeisiä teoksia, mutta lista alkaa olla vähän ajasta jäljessä. Pitäisi päivittää.

Viime viikkoina kokoelmani on  kuitenkin lisääntynyt oikein lumivyöryllä aivan ihania kirjoja. Osan toin Tanskasta ja Ruotsista, loput toi posti kotiin. Olen kirjataivaassa. Nyt ei sitten kesällä lopu lukeminen!

Tässä ihanuudet pinossa ja bonuksena kissuutta taustalla. Olen lukenut jokaista kirjaa jo vähän.

Uudet kirjat ja kissa-apua taustalla / My new books and some cat assistance

Ylhäältä alas:

The Medieval Broadcloth – eli keskiaikainen verka. Kirja on kokoelma artikkeleita keskiaikaisen veran eli villankankaan historiasta. Olen kuullut kavereilta spoilereita kirjasta,  joten tiedän odottaa kiehtovia juttuja veran valmistamisesta, painosta ja arvosta.  Lisäksi arkeologisia tekstiililöytöjä – mukana myös suomalaisia. Vau! (Kiitos kirjan lähettäneille! <3) Englanniksi.

Dagligliv i Danmarks middelalder – arkielämää keskiajan Tanskassa. Kirja valottaa elämää keskiajan Tanskassa lähinnä arkeologisen materiaalin kautta. Kirja yhdistää ihanalla tavalla kaksi kiinnostukseni kohdetta – keskiajan arjen ja pohjoismaisen keskiajan. Kirjassa on myös vaatetusta käsittelevä kappale, mutten ole päässyt vielä niin pitkälle. Tanskaksi.

En sås av ringa värde -  ruotsalainen keittokirja keskiaikaisia reseptejä. Kirja ammentaa kahdesta eri versiosta samaa tanskalaista reseptikäsikirjoitusta. Tosi mainio kirja, pisteitä pohjoismaisuudesta ja siitä että reseptit selostetaan erikseen ns. kenttäoloissa ja kotikeittiössä. Lisäksi suurin osa on aika simppeliä perusruokaa.  Ja ihania soosseja! Ruotsiksi.

Boringholm – en ostjysk traeborg i 1300-arene – kertoo tanskalaisesta 1300-luvun lopun linnasta ja sieltä tehdyistä runsaista löydöistä. Osa näistä on esillä lempimuseossani Kööpenhaminassa. Tanskaksi ja saksaksi.

NESAT X – on NESATin eli Northern European Symposium for Archaeological Textilesin kymmenennen kokoontumisen julkaisu. Olen hehkuttanut täällä Nesatia ennenkin ja tämä kirja on kyllä kuuminta hottia! Kirjassa on artikkeleita vaatteista, vöistä, tekstiilien tuotannosta, välineistä… Kirjaa lukiessa ajattelee että “olipa hyvä artikkeli, se oli varmaankin kirjan paras” ja sitten kääntää sivua ja löytää uuden suosikin. Juuri nyt olen vaikuttunut ns. Erik Pommerilaisen vyötä, eli 1300-lukulaista lautanauhavyötä käsittelevästä artikkelista. Englanniksi ja vähän saksaksi.

Lisäksi kuvasta unohtui hieman vanhempi hankinta

Bockstensmannen och hans tid -  joka nimensä mukaisesti kuvaa Bockstenin miestä (suosta täysissä pukeissa löytynyttä heppua 1300-luvun loppupuolelta) ja aikaa jossa mies eli. Kirjassa pyritään ajoittamaan miestä ja selvittämään sitä miksi hän päätyi murhattuna suohautaan. Kiinnostavaa uutta analyysia tutusta ja kuuluisasta löydöstä, miehen kasvojen rekonstruointi on hyvin kuvattu. Ruotsiksi.

****

Sometimes I sit back and remeber the time when the publication of an interesting book on medieval topics was a rare occurence. That was then. Now it seems there is a constant flow of new books, much likely due to the growing interest in the middle ages both in the scholarly circles as well as the public at large. Keeping ones library up to date requires some activity as well as … cough… cough… a little bit of spending.

As much as I try to be a critical consumer and not shop very much at all, books on medieval topics are my weakness. I collect and build my own little library on my topics of interest. I justify all this with the fact that these books are not available in the local library. And not necessarily even at the national one nor the university one! And I do love and enjoy my books. It’s great to quickly check up on facts when working on a project or read the books at bedtime.

I’ve listed some central books on the book page here at Neulakko. However, the list is getting a bit outdated. There has been a lot of good books since then both being published and introduced into my bookshelf. I should do some updating.

The recent weeks have seen a lot of new books being added to the library. Some I bought with me from Sweden and Denmark – others arrived in the mail. Here they are: superb new books with a cute cat behind them. I’m in book heaven!

Here’s  the pile from top to bottom. I’ve read some of each book already, but there’ s still plenty to read over the summer.

The Medieval Broadcloth – the name has it: a compilation of articles that shed light on the production, apperarance and economy of medieval broadcloth. I’ve had some delicious spoilers from a friend who has already read it and I know there is a lot to look forward to! In English. (Thanks to the people who sent it! <3)

Dagligliv i Danmarks middelalder – daily life in medieval Denmark. This book caters to two of my interests – daily life and medieval Scandinavia. The book is well written and mostly based on archaeological material. It has a chapter on clothing too, but I haven’t gotten that far yet. In Danish.

En sås av ringa värde – A cookbook that is mostlly based on a medieval cookbook from Denmark. Extra bonus points for the scandinavian element as well as instructions fo cooking both at home and in the field. Simple recipes, and a lot of tasty sauces.  In Swedish.

Boringholm – en ostjysk traeborg i 1300-arene – a book on the excavations at Boringholm, a late 14th century castle in Denmark. Some of these finds are on exhibition at my favourite museum in Copenhagen (where I got this book). In Danish and German.

NESAT X – is the publication of the tenth  Northern European Symposium for Archaeological Textiles. I have been going on about NESAT here before. And the book has been well worth the wait. It is a super interesting compilation of articles on different aspects of textiles and thei production. I read it and think I have just read the best article in the book – only to turn the page and find something else totally fascinating. My favourite – as f now – is the article on the so called belt of Erik of Pomerania – a tabletwoven 14th century belt.  In English and a bit in German.

then a book that I forgot to include in the picture:

Bockstensmannen och hans tid – The famous Bocksten Man (a late 14th century man found in a bog wearing a complete set of clothes) and his time. The book describes the time in which the man lived as well as attempts to look into who he was and why was he murdered and buried in a bog. I really enjoyed the article by Eva Andersson on his clothes, putting them into a fashion history time frame. The description on how they reconsturucted his face was entertaining! That seems to be a bit of a museum fad these days.  In Swedish.

Posted in: Kirjat, Linkit, Ostokset, Tutkimus.
Tagged: · · · ·

Mistä aloittaa? / Where do I begin?

Tou 24th, 2010
by Elina.
2 comments

Joskus tapahtuu niin paljon kerralla, että mahduttaminen yhteen postaukseen käy työlääksi. Nyt on niin. Viime viikkoina on tullut  polkaistua leirikausi käyntiin Ruotsissa, opittua paljon uutta, koeponnistettua uusi mekko, aloitettua kansainvälinen museoviikko lempimuseossani Kööpenhaminassa ja hankittua ihania uusia kirjoja. Näistä aiheista riittää moneksi.

Aloitetaan siis ihan alusta. Aloitin leirikauden poikkeuksellisesti Ruotsista. Sahra ehtikin blogissaan kertoa maanmainiosta reissustamme enemmän. Oli hauskaa nähdä vanhoja tuttuja pitkästä aikaa ja samalla tutustua uusiin ihmisiin, sellaisiin joita on “tavannut” vain verkossa.  Oli inspiroivaa oppia uusia asioita mm. metallin valamisesta, vöistä, kankaista ja muusta kivasta. Päässä on niin paljon uusia ideoita, että suhisee. Ennen kaikkea tekee mieli leiritarpeita.

Opetin itse käsinompelua ja päähinejuttuja onnistuneesti. Kansainvälinen yleisö on haastavaa (koska pää raksuttaa kolmen-neljän kielen välillä) mutta mainiota. Opin samalla itsekin pistojen nimiä mm. ruotsiksi, saksaksi ja hollanniksi niitä yhdessä tapaillessamme. Markkinat linnalla olivat tunnelmalliset. Iltaisin tuli kukuttua myöhään.

Sää jätti paljon toivomisen varaa, mutta onneksi olin valmistautunut lämpimällä mekolla. Mekko ehti ennen leiriä saada nappeja vyötärölle asti. Leirillä tein lisää nappeja, mutta kolean sään takia mekolla oli niin paljon käyttöä, ettei niiden kiinnittämiseen tullut oikein sopivaa hetkeä. Mutta mekko toimi juuri niinkuin pitikin. Se oli lämmin, melkein vedenpitävä ja mukava. Ilman sitä olisin ollut syväjäässä kosteankolealla kelillä. Kuten kuvasta näkyy, käytin oikeastaan kolmea villamekkoa päällekkäin, vaikka kaksi olisi se ns. oikeaoppisempi määrä.

Uusi lämmin mekko / new warm dress

Toinen kurjan kelin selättäjä oli varustus jaloissa. Patiinien, nahkakenkien, neulakinnassukkien ja housusukkien yhdistelmä on jokseenkin lyömätön. Tarvoin sateessa ja kuravellissä, mutta jalat olivat aina lämpimät. Vaikka kengät kastuivatkin pariin otteeseen, jalkoja ei palellut kertaakaan. Ihan ihmeellistä oikeastaan.

Kengät ja patiinit / Shoes and pattens

Kaiken kaikkiaan tekemättömien toukokuu on lähtenyt hyvin käyntiin.

  • lämmin mekko valmiiksi (ihan valmis se ei vielä ole, nappeja kaivataan)
  • korjaa kaksi paria housusukkia
  • korvaa vyön irronneet niitit uusilla, tee lisää reikiä
  • kiristä kaksi pellavaista aluspaitaa tukevammiksi
  • uusi nyöri rukousnauhaan
  • korjaa patiinit (tosin ryökäle halkesi uudestaan, mutta muut korjaukset pitävät)
  • tärkkää ryppyhuntu

***

Sometimes life just gets too much for one post. In the past weeks I have started the camping season in Sweden of all places, visited my favourite museum in Copenhagen, almost finished my new warm dress (and already worn it a lot) and acquired a heap of new wonderful books. So I have a lot to say!

I guess I’ll start with an outfit post.

The times in Sweden were excellent, but the weather miserable. Thankfully I had my new warm dress with me! I had almost finished the dress, the only thing that was missing were buttons from the waist down. That wasn’t going to stop me from wearing it. During the camp I made more buttons, but the weather didn’t really allow for me to start putting them on, since I needed my warm dress! The dress did exactly what it was supposed to do: keeping me warm, dry and comfy. It is one of those items that make you look a bit huge, especially when worn slightly incorrectly over TWO wool dresses instead if just one. But I don’t really care, since it stopped the cold and wet weather from getting to me.

Another wonderful thing was the pattens – turnshoes – needlebound socks – wool hose -combo. My feet were perfectly warm in all the rain, mud and cold weather. As amazing as it is, my feet were warm even when they got a bit wet a couple of times.

(See pics above)

I learned a ton of new stuff on things like metalwork, belts, weaving and fabric. My head is buzzing with new ideas. Mostly I feel a really big need for new stuff for our camp. I also taught handsewing and tailoring as well as some things on 14th century headdresses. An international audience is a bit of a challenge with all the languages, but it pays off too: now I know, thanks to my students, a lot of textile terms in Swedish and German.

It was also great fun seeing people I hadn’t seen in years as well as meeting fab new people or meeting people in real life (vs. their blogs) for the first time.  And me and my fabtastic travel mate Sahra laughed so much it was nearly fatal. Speaking Swedish rocks too. The market at the castle was really neat. In the evenings I stayed up too late and had good times. The usual. :)

My list for May is progressing well:

  • finish warm dress (not actually finished yet, but wearable)
  • repair two pairs of hose
  • replace missing belt studs on belt, make more holes to fit smaller waist
  • tighten two linen underdresses/shirts
  • make a new lace to string up a rosary with
  • repair pattens (The toe part probably needs to be completely replaced at some time though)
  • starch frilled veil

Posted in: Projektit, Tapahtumat, Teltta.
Tagged: · ·

Lämmin mekko edistyy / Warm dress progress

Huh 29th, 2010
by Elina.
4 comments

Tässä vähän vilauksia siitä, miten lämmin mekko edistyy. Siitä ei täällä Neulakossa olekaan ollut kuvia, sillä kameraongelmat alkoivat samaan aikaan kuin tämä projekti.

Olen laittanut valmiin hyvän hihan kaavan jonnekin varmaan talteen sen jälkeen kun opetin Hollolassa hihan kaavoittamista. Ei muuta kuin uutta tekemään. Lämmin mekko tarvitsikin oikeastaan aivan toisenlaisen, paljon löysemmän hihan kuin mitä yleensä teen. Joten hyvä että tuli tehtyä. Sitä paitsi hihojen kaavoittaminen on ihanaa.

Sleeves

Kokoon ommeltu hiha ja kaava / An assembled sleeve and the pattern

Hihat on nyt leikattu ja toinen niistä on ommeltu kokooon. Kaavamateriaalina toimi “aistikkaasti” kuvioitu ikivanha lakana. Varsinkin hihan kaava on hyvä piirtää ensin paperille, sovitella ja sitten piirtää vielä uudestaan kankaalle ja sovitella. Vasta sitten kannattaa leikata varsinainen kangas. Silloinkin tulee muistaa että esimerkiksi villa käyttäytyy varsin eri tavoin kuin vanha lakana.

Nappeja sekä alkioina että jo puolivalmiina / Buttons at the starting point and halfway done

Napitettu mekko tarvitsee huimasti nappeja. Tässä näkyy nappien käynnistetty tuotantolinja: leikattuja villanpaloja ja puolivalmiita muotoiltuja nappeja, valmiina kiinnitettäväksi mekkoon. Muotoilen kangasnapit vielä viimeisen kerran kiinnitysvaiheessa.

Mekko ilman nappeja ja hihoja. / Dress without sleeves and buttons

Kuva on vähän sumuinen (testailin itselaukaisijaa), mutta siinä näkyy mekko tämän hetken tilassa, ilman nappeja ja hihoja. Materiaalina harmaa villa, vuoritettu hurjalla hieman krapinvärisellä ruosteenpunaisella villalla. Molemmat toimikasta. Harmaa villa on huovutettu tiiviiksi ja paksuksi. Harmaa villa on Naturtuchesta, vuori Matan tekstiilistä.

Mekon on tarkoitus olla löysä. Tietenkin se saa näyttämään siltä, että olisi viimeisillään raskaana vaikkei ole. Siitä tunnistaa hyvän keskiaikamekon. ;) Olen kyllä tyytyväinen siihen, miten kauniisti se laskeutuu huolimatta paksuudestaan.

Kaula-aukon viimeistely lähikuvassa / Close-up of neckline finish

Kauempaa sitä hädin tuskin huomaa / Further away you can hardly see it

Jokaisessa projektissa pitää kokeilla jotain uutta. Tässä testasin uutta tapaa huolitella kaula-aukko. Yleensä varmistan vinoon leikatun pääntien muodossa pysymisen kääntämällä pääntien silkkinauhan avulla. Nyt silkkiä oli tarjolla pelkästään valkoisena. Valkoinen nauha olisi kuitenkin ollut turhan näkyvä.

Kokeilin Grönlannin löydöissä käytettyä, Woven into the Earth-kirjassa esiteltyätekniikkaa, jossa reuna käännetään kahdellä rivillä minimaalisen pieniä etupistoja (tunnetaan myös termillä stab stitch) jotka tehdään lähelle käännettyä reunaa. Ns. raaka reuna viimeistellään ompelemalla reunaan kiinni villalanka tihein luotospistoin. Parhaiten tekniikka sopii paksuhkolle kankaalle, jolla ei ole taipumusta liestymiseen. Alkuperäisissä sekä ompelulanka että vahvikelanka ovat villaa, mutta koska käsillä ei ollut ompeluun soveltuvaa villalankaa, käytin samaa pellavaa jolla olen ommellut koko mekon.

Olin ihan yllättynyt siitä, miten siisti ja huomaamaton tapa tämä olikaan. Kuten kuvista näkee, lankaa (kanervanvärinen) hädin tuskin huomaa. Etuna on myös se, ettei paksua tuplavillaa tarvitse kääntää kahdesti, vaan yksinkertainen taite riittää. Käytössä näkee, miten hyvin se auttaa kaula-aukkoa pitämään muotonsa.

Olen taas tässä projektissa ammentanut aika paljon uutta Woven into the Earthista. Se on kyllä kumma kirja. Aina kun tarkistaa jotain yksityiskohtaa, jämähtää lukemaan. Ja vaikka sen on lukenut varmaan sadasti, aina löytyy uusia ja kiehtovia juttuja.

****

Here’s a few glimpses on how the warm dress is progressing. I realised there had been no pictures up here yet, since my camera troubles started just when I started working on this project.

I’d misplaced my sleeve pattern and had to make a new one. I’m glad I did, since this dress needs a different, simpler and looser sleeve. And I love drafting sleeve patterns.

(see pictures of sleeves)

The sleeves have now been cut and the other one has been sewn up. I first drafted the patttern on paper, then transferring it onto a piece of old sheet (with a very groovy pattern) and only then onto the wool, trying the pattern on at each step. Especially with sleeves, which go on arms with lots of movement, it’s important to make a fabric version of the pattern. But it is also worth noting that a cotton sheet and wool behave slightly differently too.

(see button picture)

The dress will button up, so a lot of buttons are required. Here’s a picture of the activated button assembly line:  some fabric ready to be made into buttons and buttons that are halfway done. I always finish the shaping of the button when attaching it, but these “baby buttons” do already look like the real thing!

(see picture of the dress without sleeves)

Here is the dress (in a fuzzy picture, I tried out the self-timer on the camera), waiting for sleeves and buttons to be attached. The dress is made with grey wool twill from Naturtuche, the lining is a dark madder red wool twill from Matan tekstiili (a local fabric shop).  The grey wool is thick and felted, the lining is thinner.

The dress is meant to be loose to fit other warm layers underneath. And like many medieval dresses, it makes you look pregnant, even if you’re not. :) I am, however, very happy with the way it drapes even though it’s very thick. And it’s so warm!

(see neckline pics)

Every project needs something new.  In this dress, I tried out a new way of finishing necklines. Usually I use a narrow silk band to finish off necklines – it makes a very flat finish and keeps the neckline from stretching. This time, however, I only had access to white silk, which I thought would somehow have been too much of a contrast.

So this time I tested a way of finishing necklines that has been excavated from Greenland: I sewed two rows of tiny stab stitches fairly close to the fold and then attached a simple wool thread to the edge of the turned edge, attaching it with very small and tightly set  hem stitches.  The techinque is most suitable for slightly thicker wool with little tendency to fray. The Greenland garments had been stitched with a specially made woolen sewing thread. I didn’t have wool suitable for sewing, so I used the linen thread I had used for sewing the dress.

I was happily surprised of how neatly the neckline turned out.  As you can see in the pictures, the thread is hardly visible, it disappears into the seam. It gives a way of finishing the neckline with turning it over just once, which is useful when working with thick wool. After the dress gets some wear, we’ll see how well the thread keeps the neckline in its shape.

Working with this  project, I’ve been reading Woven into the Earth quite a bit. It’s a wonderfully interesting book. I must have read it tens of times, but every time I look to it for some info, I seem to find something new and find myself getting stuck reading it.

Posted in: Kirjat, Kuvat, Projektit.
Tagged: · · · ·

← Earlier Posts