Neulakko Rotating Header Image

Kirjat

Kesä-Heikin keskiaikamarkkinat / First market of the season

20130615-170638.jpg
Eilen kävin ensimmäisillä pyhtääläisillä keskiaikamarkkinoilla eli Kesä-Heikin markkinoilla.

Pyhtään lähellä kasvaneena olen pitkään ihmetellytkin, ettei Pyhtäällä ole juuri korostettu sen keskijalle ulottuvaa historiaa. Pyhtäällä on hieno 1460-luvulta peräisin oleva Pyhälle Henrikille omistettu kivikirkko. Seurakunnan historia ulottuu 1380-luvulle.

Yksipäiväiset markkinat oheistapahtumineen järjestettiin kivikirkon kupeessa. Sää suosi, tunnelma oli mukava ja kävijöitä riitti. Rapsuttelin mukavaa lammasta. Ei voi kuin toivoa, että markkinat saavat jatkoa!

Yesterday I started the market season at Pyhtää. Growing up close to Pyhtää, I had often wondered why they never made more of a fuss about their medieval history. The parish dates back to 1380 and the beautiful stone church, which is dedicated to St. Henry, is from 1460.

The one day market event was organised by the church and was really pleasant. The weather was nice and there were plenty of visitors. I made friends with a nice sheep. I cannot help but hope there will be a market again next year!

20130615-170716.jpg
Iloinen Joutsenkin oli edustettuna markkinoilla. Ja mikä parasta, saatavilla oli Mervi Pasasen ja Maikki Kariston uutta lautanauhakirjaa Omenaisia ja Revonneniä-Suomalaisia lautanauhoja. Olen saanut seurata kirjan valmistumista ja siksi olen sitä ennalta hehkuttanutkin. Mutta valmis kirja on aina hienoa saada hyppysiin. Kirjan kirjoittajat ovat molemmat mainioita ja kärsivällisiä opettajia, joten ohjeet ovat erityisen selkeät. Kauniit ja informatiiviset kuvat (nauhat lähikuvissa molemmin puolin!) ovat ilahduttava ja tarpeellinen lisä ohjeisiin. Kirjaa saa tilata Salakirjoilta ja lisää on tulossa myyntiin Turun keskiaikamarkkinoille!

Merry Swan was also present at the market. My best purchase the brand new, hot off the press-copy of Appelsies and Fox-noses – Finnish tablet woven bands, Mervi Pasanen and Maikki Karisto’s new tablet weaving pattern book. It is bilingual, in Finnish and English. Now I have had the privilege of following the making of the book, which is why I have been happy to promote it also pre-publishing, but there is just something about having the actual book finally in your hands. What I like best is that because it is written by patient and good teachers, the instructions are clear. And the bands are beautiful, pictured in closeups from front and back! You can get yours her e at Salakirjat ! http://www.salakirjat.net/product/74/applesies-and-fox-noses—finnish-tabletwoven-bands (I’m writing this on a mobile device and that link will just not link properly…)

20130615-170731.jpg
Lautanauhakirjailija Mervi (tuttu Hibernaatiopesäkkeestä) kirjoittamassa omistuskirjoituksia.

Tablet-weaving guru and author Mervi signing books!

20130615-170752.jpg
Kirkossa on paljastettu kalkin alta keskiaikaisia seinämaalauksia, joista vaikuttavin on kuusimetrinen jeesuslasta kantava p. Kristoforos.

The church has some medieval wall paintings dug up from under being once painted over. The huge six meters tall st. Kristoforos is pretty impressive!

20130615-170846.jpg
Holvien köynnökset ovat aina kauniita. Kirkossa oli hypnoottisen harras tunnelma, kun vierailuni aikaan siellä esitettiin gregoriaanista kirkkolaulua joka nousi köynnöksiin asti.

The hig vaulted ceilings are beautiful. During our visit there was beautiful live gregorian music so the atmosphere was practically hypnotic compared to the bustle of the market outside.

20130615-171021.jpg
Markkina-asuna oli röyhelöhunnulla asustettu korjailtu mekko. Ilman pellavaa se oli paljon kepeämpi! Tässä kuvassa on Visby-tunnelmaa, mutta samalla vihje siitä miksi en kuitenkaan tänä syksynä pääse Battle of Wisbyseen vaikka kyllä mieli tekisi. Syksyllä on odotettavissa muuta puuhaa.

My market outfit was my repaired old dress accesorised with a frilled veil. The dress is much lighter and nicer without the heavy hem! This picture looks a lot like Wisby, but it includes a clue about why I will not be making it to Battle Wisby. I will be busy with other stuff this fall.

20130615-171320.jpg
Mikäli jäi epäselväksi, tässä vielä lähikuva. Keskiaikavaatteet ovat mahtavia, sillä niihin tosiaan mahtuu mainiosti mukaan salamatkustaja eikä tarvetta äitiysvaatteille ole.

Here’s a closeup in case someone missed it. Medieval clothes are great in accommodating an extra person. Really no need for maternity clothes at all!

Keskiajan herkkuja kotikeittiössä / Cooking medieval at home

 20120716-205742.jpg

Olen hehkutellut, fiilistelly, juhlinut ja Turussa myynytkin ystävieni keskiaikaista keittokirjaa Sahramia, munia ja mantelimaitoa. (jossa minutkin muuten mainitaan sivulla 37, hahaaa!) Tänään illalla laitoin kirjan viimein testiin siinä, mihin se on tarkoitettu ja valmistin sen reseptillä ruokaa.

Keskiaikainen illallinen oli hyvää lääkettä vuosisadanvaihtorasituksesta toipumiseen 10 leiripäivän jälkeen. Nuijasodassahan on se, että leiriviikon hyvien ruokien jälkeen kotiruoka maistuu uskomattoman tylsälle.

Onneksi nyt tähän löytyy ratkaisu kovissa kansissa. Saaran kädenjälki näkyy sekä leirin ruokalistassa että keskiaikaharrastajan keittokirjassa (muiden keittokirjailijoiden rinnalla), joten samoja herkkumakuja voi maistella kotonakin. (Jossa lattiasta ei puske kastematoja eikä se sano squish squish, mikä on ihan kiva.)

Kuten kuvasta näkyy, tein kirjan mukaan lohta saksanpähkinäkastikkeessa ja lisukkeena tarjosin hernemuhennosta. Välineinä oli tavallinen keittiö ja aivan tavallisen Valintatalon antimet. Siinä ollaankin Keskiaikaharrastajan keittokirjan parhaudessa: reseptien ainekset löytyvät ihan tavallisista kaupoista. Monien keskiaikakeittokirjojen heikkoutena ovat ainekset, joita joutuu metsästämään kauppahalleista ja etnisistä kaupoista, joita kaikilla ei ole kulmillaan. Lisäksi on mahtavaa, että ohjeissa ei vaadita 30 eri ruoka-ainetta vaan maut voi koostaa paljon lyhyemmällä ostoslistalla. Tämä sopii minulle, sillä kotikokkina teen ateriat yleensä melko pienellä ennakkosuunnittelulla. Teen siksi ostokset yleensä marketeista joissa on joustavat aukioloajat mutta heikohko valikoima.

Alkuperäisiin reseptilähteisiin verrattuna kirjassa on se kotikokkia helpottava etu, että alkuperäisten reseptien ylimalkaisuus “ota saksanpähkinöitä ja vähän valkosipulia” on muutettu desilitroiksi, teelusikallisiksi ja muiksi täsmällisiksi ohjeiksi. Ja kaikkea tätä komistavat herkulliset ja hauskat kuvat. Keskiaikaharrastajalle keittokirja toimii samalla selailukirjana, jolla kelpaa esitellä vaikka sukulaisille omaa harrastustaan.

Lohesta saksanpähkinakastikkeessa (s. 83) hernemuhennoksella (s. 85) tuli hurjan hyvää! Suosikkini oli saksanpähkinäkastike, jota tein rohkeasti 10 hengen annoksen. Soosi oli niin hyvää, että söimme sen kahdestaan melkein kokonaan. Sen 1400-luvun englannista peräisin oleva resepti löytyy myös Let hem boylesta täältä.

***

I have been going on about the cookbook my friends have put out (which mentions me on page 37, oh the fame!) for quite the while already, but tonight I finally put to book to it’s inteded use and used it to make dinner.

A medieval dinner helped in adjusting from the time warp I took yesterday, returning from 10 days of camping at Cudgel War. And while I enjoy lots of things like the floor not going squish or pushing out earthworms, I do miss the food. The food at Cudgel is so yummy, that returning home everything tastes a bit blah.

But this is where the cookbook steps in! Saara/Eva, who is one of the authors of the book is also behind the menus at Cudgel, so I can now take the same taste palette home too.

As you can see in the picture above, I made salmon and walnut sauce and a pea mush as a side dish. I used a regular kitchen and very easily obtainable ingredients from the supermarket around the corner. That is one of the things I like best about the book: all the ingredients are easily available, even to those that have no farmers markets or ethnic stores close by. Many other medieval cookbooks have a much more complicated ingredient list. And the recipes are simple – no 30 different things required, but just a few that go ah so well together. This is good for me, since I like to cook and design dinners on a whim and usually rely on the selection of supermarkets with flexible opening hours.

Compared to the actual medieval recipes, the vagueness of the instructions “take a few walnuts and garlic” has been transformed into more accurate measurements like deciliters and teaspoons that guarantee tasty results.

And it does have lovely pictures too – not only of food but also of cooking and living the medieval way. For any medievalist, it does double duty as a coffee table book that you can use to introduce friends or relatives to your hobby.

The food turned out very yummy! My absolute favourite was the walnut sauce – I made a portion that is said to be for ten, but we nearly finished it although we were just two people at the table! The recipe comes from 15th century England. You can also sample it on Let hem boyle.

 

Ja voittaja on… / And the winner is…

Tykkäämiskisan palkinto / The prize for the liking competition

Kiitos kaikille tykkäämiskilpailuun osallistujille! Kommentteja piti lukea melkein toinen silmä kiinni, kun ne ovat niin… imartelevia!

On älyttömän hyödyllistä kuulla, minkälaisesta sisällöstä pidätte. Yritän ottaa kommentit huomioon. Jatkossakin siis kuvaan vaatteiden valmistumista, otan lähikuvia, teen ohjeita, arvioin kirjoja ja museoita. Niin ja pähkäilen pukeutumista suhteessa kulttuuriin ja ajatusmaailmaan. (Olin ihan yllättynyt, että tämä nousi esiin. Tästä pystyn jaarittelemaan loputtomiin, nyt kun kävi ilmi että se kiinnostaa muitakin. Hahaa!) Tapahtumista voin jatkossa kirjoittaa enemmänkin, niissä on vain todella hankala pitää kameraa mukana, ymmärrettävistä syistä. (Niistä olin jotenkin ajatellut, että kirjoitukset kiinnostaisivat vain paikalla olleita. Mutta ilmeisesti näin siis ei olekaan.) Ainoa asia jota en lupaa lisää on tuo elevaatiojuttu. Laakeriseppeleen ritarikuntaan otetaan vain kerran!

Tykkäämiskisan palkintona on pieni lisä keskiaikaiseen ompelurasiaan. Ompeluvaha ompelulangan vahaamiseen, kaksi messinkistä reproduktioneulaa ja tekemäni neulatyyny. Kuvia keskiaikaisista neulatyynyistä on vaikea löytää, joten tämä tässä on tämmöinen sovellus. Se on kuitenkin ommellessa hirveän hyödyllinen. Neulatyyny on tehty Moyn mekon villakankaan jämistä (mekko, josta monet teistä tykkäsivät sopii teemaan) ja täytetty männäprojektien villajämäpaloilla ja villalangan pätkillä. Villa tekee neuloille hyvää. Kirjonta joka on saksalaista laskettua työtä, on tehty pellavalle kasvivärjätyllä villalangalla (kokenilli, koivu ja lupiini) ja kuvio on peräisin saksalaisesta pyhäinjäännösrasiasta 1300-luvulta. Sitä ympäröi iskunyöri.

***

Thank you everyone who participated in the competition! I’m happy to see de-lurking, keep on commenting in the future too!

It is terribly useful for me to know what kind of stuff you like, so I can develop the content further. I’ll try to follow up on your likes. So expect to see pictures of clothes in the making, tutorials, book reviews and museum reviews in the future too! I’ll try to write more about events – it just is very hard to have a camera with me for obvious reasons. (I had also thought for some reason that people that didn’t go to that event would not be so interested. But now I know otherwise.) And the Finns liked my ramblings on the history of fashion, so I’ll deliver more of that. Translating longer articles is tough though, so I cannot promise that they’d be available in both languages. The only thing I cannot promise more of is the elevation thing. You can only become a laurel once!

The prize for the liking competition is a little addition to a medieval sewing kit. A piece of sewing wax for waxing your thread, two brass reproduction needles and a small needle cushion made by me. Images of medieval needle cushions are extremely hard to come by so this cushion is my own interpretation. They are, however, terribly useful. The cushion is made of leftover fabric from the Moy bog gown (which many of you liked, so it goes with the theme) it is filled with wool leftovers from various old projects. The german counted thread embroidery is done on linen with naturally dyed wool (chochenille, birch and lupin), the pattern is from a 14th century german reliquary. The embroidery edge is finished off with a fingerlooped braid.

Arvonta / Drawing the winner

Arvonta / Drawing the winner

Arvonta suoritettiin muumimukimenetelmällä. Tällä keraa arpa osui kommentille 23 eli Marian kommenttin. Onnea voittajalle! Ollaan yhteydessä postiosoitteista niin saan paketin matkaan.

The winner was drawn using a the moomin mug method (pun for finns, sorry!). This time the lucky winner is Maria with comment no. 23. Congrats to the winner!

Lohdutuspalkintona muille, tässä ehkä jo näkemännekin linkit mahtaviin kirjoihin, jotka ovat ilmaiseksi ladattavissa pdf:nä:

As a consolation prize, here are links (which you may have already seen) to some amazing out-of-print books that you can download as a pdf for free:

Finds from Anglo-Scandinavian York
Finds from Medieval York
Leather and Leatherworking in Anglo-Scandinavian and Medieval York
York Bridgemasters’ Accounts
Making Archaeology Matter: Quarrying and Archaeology in the Trent Valley
Archaeology and Landscape in the Vale of York

Ladattavissa täällä/download here

Eva Andersson:  Kläderna och människan i medeltidens Sverige och Norge

Ladattavissa täällä/Download here

Medieval Garments Reconstructed

Tutustumassa Herjolfsnesmekkoon Kööpenhaminassa / Examining a dress from Herjolfsnes in Copenhagen

Vuosien odotus on päättynyt ja hyppysissäni on vihdoin uunituore kappale kuuluisaa ja ihanaa Grönlantilaista vaatelöytöä (eli sitä Herjolfsnesia) esittelevästä kaavakirjasta Medieval Garments Reconstructed. Virallisesti kirja ilmestyy 2. helmikuuta, mutta tilasin omani kärsimättömänä Tanskan Kansallismuseon museokaupan verkkokaupasta, kun puskaradio tiesi kertoa että sieltä sitä jo saa.

Olen odottanut tätä kirjaa kovasti siksi, että edellisessä löytöä käsittelevässä julkaisussa vaatteita ei esitelty kaavakuvin, vaikka siinä upeat valokuvat onkin. Edelliset kaavakuvat oli piirretty melkein sata vuotta sitten löydön ollessa tuore. Niiden puutteellisuudesta ja tulkinnanvaraisuudesta on käyty kovasti keskustelua, vaikka niitä soveltamalla saa kyllä esikuvaa muistuttavia ja toimivia vaatteita.

Ensivaikutelmani kirjasta on, että siinä on mahtavia asioita ja sitten asioita joita olisin toivonut näkeväni enemmän. Olen iloinen siitä, ettei mikään vaikuta siltä että omat tulkintani olisivat niin erilaisia että koko vaatevarasto pitäisi laittaa uusiksi. On paljon juttuja, joita oikein syyhyttää päästä kokeilemaan!

Kirjassa on kolme lukua: johdatus löytöön, rekonstruktion tekeminen ja itse kaavat.

Kirjan alkupuoli ja erityisesti kankaan tekemisestä kertovat osuudet ovat kerrassaan mainioita ja antavat paljon Woven Into the Earthinsa sataan kertaan lukeneellekin. Jo näiden takia kirja kannattaa ostaa.

Valitettavasti pikkutarkka ote lopahtaa kun siirrytään kankaan kudonnasta vaatteiden ompeluun. Se on minulle pettymys siksi, että räätälintaidot ovat erityisen lähellä sydäntäni.  Herjolfsnesin löydön ehdoton kauneus on minusta siinä, miten huolella ja upeasti vaatteet on ommeltu. Lautanauhahuolittelut, kaulusten litistäminen pikkiriikkisillä etupistoilla, erilaiset saumatyypit ja muut yksityiskohdat osoittavat todellista taidokkuutta silloisen tunnetun maailman laidalta.

Ompelupuolesta kirja tarjoaa kuitenkin samat kaavakuvat ja tiedot kuin Woven into the Earthkin. Valokuvat erilaisista työtavoista ja seikkaperäisemmät selostukset olisivat avanneet esimerkiksi footweavingia, joka on askarruttanut monia. Valokuvien puute selittyy sillä, että kirjassa esitellyt rekonstruktiot on kaikki ommeltu koneella ja huoliteltu puuvillanauhalla. Minusta edes yhden puvun tuottaminen käsin edellä mainituilla tekniikoilla olisi lisännyt kirjan antia huomattavasti. Tulee mieleen, että rahoitus on loppunut kesken tai projektille on muuten tullut kiire. Muuten rekonstruktion laittaminen alkuperäisen puvun rinnalle on hyvä idea, joka auttaa muodostamaan käsitystä mekosta uutena.

Itse kaavaosuus tarjoaa kauan kaivatut kaavat parhaiten säilyneistä vaatekappaleista: 9 mekkoa (aikuisten ja lasten, miesten ja naisten mekkoja ei ole eroteltu toisistaan, koska sukupuolen määritys on näiden vaatteiden kohdalla vaikeaa) 6 huppua, kaksi lakkia ja kaksi sukkaa. Kaavaosuudessa on paljon tarpeellista tietoa alkuperäisten vaatteiden kappaleiden tämänhetkisestä muodosta. Uudet, vaatteiden valmistamista varten tarkoitetut kaavat on tehty lisäämällä symmetriaa. Lapsille on tarjolla senttikoot ja aikuisille koot S-L.

Odotan ihan mielenkiinnolla sitä, millaisia vaatteita näiden ohjeiden perusteella syntyy. Ajatus keskiaikavaatteesta M-koossa on hieman outo, kun on tottunut tekemään niitä aina mittojen mukaan, käyttäjänsä päälle. Tätä ajatusta olisin ehkä kaavojen ohjeissa korostanut enemmän.

Eniten muotoon leikattujen vaatteiden kohdalla kaavojen yksilöllisyys nousee väistämättä esiin. Pidän Nethertonin Medieval Clothing ja Textilesissä esittämää teoriaa siitä, että sivukiilat ovat alunperin olleet kolmioita ja saaneet lopullisen muotonsa istutuksen myötä, hyvinkin todennäköisenä. Jos kolmioita työstää ylävartalon mukaan, lopputulos muistuttaa alkuperäisen mekon sivukiilaa, mutta on kuitenkin jokaisella vähän erilainen. Siksi pohdituttaa saadaanko valmiiksi muotoon leikatulla sivukiilalla kaikille sopivaa muotoa.

Kirja siis kannattaa ehdottomasti ostaa jos on kiinnostunut keskiajan pukeutumisesta, mutta sen pohjalta työskennellessään kannattaa käyttää omaa harkintaa ja muokata kaavaa itselleen sopivaksi tarvittavista kohdista. Niinkuin nyt aina kaikissa käsityöprojekteissa, keskiajalla ja tänään.

***(I’m sorry for the possible mistakes in the translation, I have a cold and I’m super tired, but I want to get this little review out today. Usually my English isn’t absolutely hopeless. Maybe.)

I’ve waited for this book since April 2009 – now I finally have a fresh copy on my hands! Medieval Garments Reconstructed presents some new  and some familiar information on the fascinating and famous garments excavated from norse Greenland. The official publication date is on the 2nd of February, but I decided to put an end to my not-so-patient wait and order a book from the museum shop in Nationalmuseet in Copenhagen as soon as I head through the medievalist grapevine that you could already buy the book from there.

I have been looking forward to this book mostly because I knew it would include what I missed most in Woven into the Earth – new pattern drawings of the garments. Before this book, we’ve had to work from line drawings form almost a hundred years ago, when the garments were excavated. And there has been much talk on how accurate the line drawings from the 1920′s actually are, even though working from them produces a look that is very similar to the norse garments in their present state.

My first impression of the book was that it contained some really great things and then left out some things I had really hoped would have been included. I’m happy that the book didn’t make me question my entire wardrobe (our conclusions are very similar) and that it gave me a ton of ideas I can’t wait to try out. I think I’ll never stop being fascinated by these items.

The book consists of three chapters. They cover the find, the textile production and sewing and the last chapter covers the actual patterns.

The first part of the book is fantastic and very detailed. I especially enjoyed the description of the textile production. It provides a lot of new information also for those of us that have read Woven into the Earth (WITE) a hundred times over.

Unfortunately the book loses the meticulous detail once it progresses to the garment construction. This is a pity, not only because I have a passion for tailoring but because for me the beauty of the Herjolfsnes garments lies in the expertise and care that has been put into the finishing. The tiny stab stitches, the different seam types, the tablet woven edges show great skill from the very edge of the medieval known world.

The sewing part consists mostly of stuff that has been published in WITE. (And they have also chosen to include the button making technique from Textiles and Clothing which doesn’t produce the kind of buttons it is supposed to.) It was disappointing that the writers have not applied the same detail to the tailoring as to the weaving. I would have enjoyed pictures of some of the finishing provesses, like footweaving, which would have shed more light on the how to than just the drawings.

The reason why there are none of these illustrations is that all of the reproductions produced for this book were machine sewn and finished with cotton tape. It would have contributed very much to the book if they had sewn up even one of them by hand and tried out and illustrated the techinques. I cannot help thinking that they may have run out of time or funding? Otherwise I think it is brilliant to include a reconstruction next to the picture of the actual find. It helps illustrate what the garment would have looked like when new.

The book provides patterns on the most well preserved items: 9 dresses (some for children and some for adults. There is no specific information on which garments are for men and which for women, because the gender differentation for these garments _is _ very difficult), 6 hoods and two caps and two different kinds of hose. The patterns include the shapes of what the garments look like now as well as evened out and sized patterns for making clothes to fit yourself. Childrens clothing has children’s sizes in cm, adult sizes are S-L.

I look forward to seeing how the patterns work out when people start using them to make their own clothes. The idea of medieval clothes in S or L sounds a bit odd at first, especially since I’m so used to the concept of making clothes to measure and tailoring and fitting them onto people. I think I would have given the concept of fitting a little more thought in the instructions on how to use the patterns.

This question becomes most evident when working with the more fitted styles of garment (type 1b), I suppose. I think that Nethertons theory from her article in Medieval Clothing and Textiles is very plausible: that the side gores were originally cut out as triangles anf then fitted to the person the garment was made for. When fitting a triangle the end result is very much like the shape of the side gores in the original – yet slightly different on each person.  This makes me wonder what kind of a fit a side gore that has been shaped already when cut out will provide.

All in all I think the book is a worth while purchase to everyone interested in medieval clothing. However, when making garments with the help of this book it is good to give the project good thought and fit the pattern to match ones persona size and shape. But then again, that is something that has to be thought about whenever one is making clothes. Like I’m sure they did  in medieval Herjolfsnes.

Uuden vuoden suunnitelmia / Plans for the new year

Lomaillessa olen lueskellut kirjoja ja plärännyt verkkoa kooten inspiraatiota sitä varten, mitä haluan ensi vuonna tehdä. Ja aina löytyy vaikka mitä!

Aloitetaan sillä, että tämä on kyllä aika ihana filmi (ja projekti!) Niinkuin on itse käsikirjoituskin.

Osittain sen värimaailman inspiroimana laitoin tilaukseen kolme metriä tätä villaa. Vähän jotain muuta kuin punaista ja vihreää välillä.  (Huomatkaa että 10% alennus Medeltidsmodella on voimassa vielä kuun loppuun asti!)

Villaa ajattelin käyttää tämän asun tekemiseen. Sen yksinkertaisessa kauneudessa on ollut jotain puhuttelevaa siitä asti, kun bongasin P. Birgitan reliikkejä käsitelleestä artikkelista. Olen jo pidempään halunnut tehdä mekon, jota voisi käyttää vaihdellen päällys- ja välikerroksena. (Lisäksi oppilaallani Sahralla on tosi komea mekko, joka on juuri tälläinen kahden kerroksen mekko. Harmi vaan, ettei verkossa ole siitä vielä kuvaa.)

Lisäksi päähine on sen verran erikoinen, että siinä riittää pureskeltavaa.  Mikä ihme onkaan tuo aaltoileva reuna hunnun alla? Samanlaisia päähineitä on muillakin, vaikka tässä.
Effigies ja Brasses on mielettömän hyvä inspiraatiosivusto (vaikka joidenkin hautojen uudelleenpiirrosten kanssa kannattaa tietenkin olla tarkka), kunhan pääsee yli siitä, että koluaa haudoista muotivinkkejä. Katsokaapa vaikka tätä ihanaa huntua ja mainiota rukousnauhaa!

Mekon lisäksi listalla on miesten takki, kaksivärinen.  Tästä takista on tulossa tukevasti 1300-lukua, mutta miesten 1400-luvun vaatetuksesta (ja keskiajasta yleensä) kiinnostuneiden kannattaa ladata ja lukea hiljattain julkaistu Company of St. Georgen miestenvaateopas. Laadukasta tuotantoa ja ihania kuvia.

Lukemistojen osalta on rasittavaa, ettei tämä Medieval Garments Reconstructed ole vieläkään ilmestynyt englanniksi. Tanskaksi se jo on.

Loppukevennyksenä on vielä pakko kertoa, että Oxbow Booksin kuvastoa selaillessani törmäsin keskiajan pieremistä käsittelevään tutkimukseen – melkein kolmesataa sivua tiukkaa dataa! Hih! On ihanaa huomata, että melkein kaikkea voi tutkia.

Entäs teillä? Mitäs lukijapuolella on suunnitteilla ensi vuodelle?

****

Being on holiday, I’ve been reading and surfing the web, gathering inspiration for next year’s projects.  And I’ve found lots of stuff I wanted to share.

First of all, there is Luttrell Psalter, the film (see above) – which is a lovely. Like the entire project and the manuscript itself.

Partly inspired by the colour schemes of the famous psalter I placed an order for 3 meters of this wool. A change to making all those red and green dresses all the time! (Btw, Medeltidsmode has a 10% sale until the end of December.)

I’m going to use the wool to make one of the dresses in this outfit. I’ve enjoyed the simple beauty of the very plain overdress ever since I first saw it in the book on St. Bridget’s relics. I’ve also been long tempted to make a dress that could be worn interchangeably as either the top or the middle layer. (And my apprentice Sahra also happens to have a very inspiring dress of just that kind. Unfortunately no pictures are available yet. )

I’m going to make the headress too. It looks like it’ll give some food for thought! What IS that very geometrical wavy edge under the veil? Other brasses like this one, also wear a similar headdress under their veil.

Effigies and Brasses is a great place for some fashion inspiration (although you have to be a bit careful not to trust all the drawings of brasses on the site) once you get over the initial creepiness of looking at tombs for fashion ideas. But it’s great stuff – like if you take a look at this lovely veil and the very stylish rosary! Chic!

Another item on my list is a man’s miparti jacket. Although my project will be firmly set in the 14th century,  I’ve enjoyed reading up on 15th century male clothing in the newly published Company of St. Georrge male costume guide. Good quality stuff and some very excellent (new to me) pictures.

A frustrating thing on the book front is that Medieval Garments Reconstructed is still not out in English. It is out in Danish. I’d love to hear what it is like (Louise? :)) and if there is any remarkable new information compared to Woven into the Earth.

And to top this off, I have to share this: I ran into a book on farting in the middle ages in the Oxbow Books catalogue. It is almost 300 pages of serious reseach on the topic! I love it how almost anything can become a valid research topic. (but no matter the seriousness,  my juvenile sense of humour is still tickled. hee hee!)

So these are my plans. What are you planning for the new year, dear readers?

Iloista joulua / Season’s geekings

Jouluun kuuluu rento köllöttely hyvän lukemisen parissa. Omalle yöpöydälle onkin kertynyt aika paljon luettavaa – vaikeinta lienee päättää mistä aloittaa. Melko hyvä ongelma. (Yöpöydän valikoima on myös todiste siitä, mikä järkyttävä tekstiilinörtti olen.)

Iloista joulua kaikille Neulakon lukijoille ja kiitos menneestä vuodesta! Siihen on mahtunut yhtä sun toista kiinnostavaa projektia, tapahtumaa, kirjaa ja museota. Ensi vuonna jatketaan samoilla metkuilla.

Vuosi alkaa kuitenkin jännittävästi muutolla toiselle palvelimelle. Olette ehkä huomanneet, ettei nykyiseen palveluntarjoajaan ole voinut olla kovinkaan tyytyväinen. Sivusto on ollut alhaalla ainakin neljästi, pisin aika oli viikon katkos nyt joulukuun alussa. Vaikka onneksi mitään ei ole näissä katkoissa kadonnut (onneksi!) päätin, että nyt meni hermo ja että tämä saa riittää. Ostin Neulakolle joululahjaksi uuden kodin luotettavammalta palvelimelta.

Muuton ei pitäisi näkyä teille lukijoille päin juurikaan, osoite ja muut tärkeät pysyvät samana. Raportoin muuton etenemisestä kunhan pääsen sen parissa näpertämään.

Sen jälkeen päästään asiaan – viimein kertomaan esimerkiksi eeppisestä ryppyhuntuprojektista, joka onnistui hyvin.

***

Relaxing with good books is an essential part of christmas for me. My night stand is piled up with good reading – the hardest part is choosing where to start. Kind of a nice problem. (My selection of reading for evenings is also very concrete proof of what kind of a hideous textile geek I am.)

So,  happy holidays to my dear readers and thank you for the past year! It has been filled with interesting projects, great events, books and museums. Next year we’ll keep doing all that again.

The year will begin with an exciting change – moving to a new server. You may have noticed I haven’t been very happy with my current service provider. In 2010 the site has been down at least four times, the longest downtime being nearly a week in the beginning of December. Although nothing has been lost, that still did it for me. I’d had enough. I purchased a new home as a Xmas present for Neulakko and some peace of mind for me. And this time I have a more reliable service provider.

The move shouldn’t really show at all, since all the addresses will remain the same. I’ll keep you updated on how it’s going.

And after that I’ll finally get back to normal business, like telling you all about the frilled veil project.

Ällistys / Astonishment

Yllätys! Ällistys! / Suprise! Astonishment!

Aloittaessani Neulakon tein toimituksellisen päätöksen julkaisun linjasta. Päätin etten mene harrastuksen sellaisiin yksityiskohtiin, jotka eivät avaudu helposti. Esimerkiksi en uppoudu detaljeihin harrastuksen paikoista, tavoista, eri seurojen sisäisistä jutuista ja muusta sellaisesta. Ihan siksi että käyn erilaisissa jutuissa ja etten kyllästytä hengiltä osaa lukijoista.

Se on ollut hyvä ratkaisu, sillä lukijoita on ymmärtääkseni kovin erilaisista lähtökohdista. Ympäri maailmaa, osa keskiajan, osa käsitöiden harrastajia. Aion pitäytyä tutussa linjassa – kunhan saan tämän jutun kerrottua.

Torstaina tein lautanauhaa mekon vahvikkeeksi ja selasin puolihuolimattomasti meilejä toisella kädellä. Kunnes bongasin eurooppalaiselle listalle meililipsahduksen kautta tulleen uutisen, joka piti lukea kahteen kertaan.

Minä (tai joku samanniminen, mutta tarkistin ettei se ollut) tulen Laakeriseppeleen ritarikunnan jäseneksi eli fingliskaksi laureliksi tapahtumassa marraskuun viimeisenä viikonloppuna! Ällistys!! Kujerrus!!!

Kyseessä on jonkin verran kansainvälisesti tunnettu seuran sisäinen käsityöprenikka, jota on vähän vaikea selittää. Koko jutun suuruutta kuvaa se, että tapahtumaan marraskuussa on tulossa sitä varten kavereita Suomen lisäksi Irlannista, Saksasta ja Ruotsista ainakin. Puhumattakaan siitä että ystävät täällä vaikuttavat olevan ihanasti innoissaan ja minä kaiken keskellä olen edelleen hieman pöllämystynyt. Olen yhtä aikaa häkeltynyt, kiitollinen ja aivan valtavassa jännässä. Ja liikuttunut niiden viestien sisällöstä joita olen saanut tähän mennessä.

Tästä tulee kivaa! Selkäni takana kihelmöivän salaperäisest valmisteltavien juhlien jälkeen olen mestarisnainen ja varmana otan oppilaita yms. Mutta muuten siis business as usual. Käsitöitä, museoita, tapahtumia, kirjoja ja ohjeita. Sitä ei ole syytä muuttaa.

Mutta se on sanomattakin selvää, että tilanne vaatii uusia vaatteita.

Nyt takaisin normiohjelmaan, jossa on muutamia ällistyttäviä ilahduttavia uutuuksia sielläkin:

***

Back when I started Neulakko, I made this editorial decision. I decided to try to keep out those details of the hobby that aren’t really of general interest or easy to understand for those not involved.  This mostly applies to details about the places, groups and ways in which I practice this hobby. I try to leave out group specific internal stuff just because I go to and do different stuff and generally don’t want to bore some of my readers to death.

I’ve been happy with this decision since as far as I know I have readers not only from different countries but from different interests. Some are interested in history, others in crafts. I’ll stick to this principle again once I have shared this one story with you.

On Thursday I was weaving a tablet woven band to go on my new moy bog style dress as reinforcement (more on the moy process to come) and casually reading my email. Then I spotted a little email slip on a european list I’m on. I had to read it a couple of times.

It seems that I will be elevated to the Order of the Laurel on the last weekend of November! Suprise!! Astonishment! Squee!

So I’m getting this recognition in the field of arts that is kind of hard to put into general terms. The magnitude I guess is best represented by the fact that wonderful people from Ireland, Sweden and Germany are booking tickets and flying over just to be there. And not to mention the lovely buzz this has my darling friends in. I am in the middle of this and very astonished and still a little out of it. I’m surprised, moved, thankful and very pleasantly excited. And sort of emotional from all the feedback I’ve gotten in the past few days.

This will be cool! After the mischeviously and secretively planned festivities are done with, I’ll get to take on students and other fun stuff. And also the business as usual: museums, projects, books, events and inspiration. No need to change any of that, eh?

But this naturally calls for new clothing!

And now to more normal stuff, where a lot of astonishingly good stuff has happened too:

  • A lot of you have asked where to get embroidery frames like mine and now I can point you to  Lankadontti.
  • Maikki Karisto’s book on tablet weaving is out (in Finnish). It is thorough and pretty to look at. It is the first of it’s kind in Finnish and an excellent source to get you started, but also a useful resource for more advanced weavers.
  • Hibernaatiopesäke aka Sahra’s blog, which I often point to especially in matters concerning tabletweaving and needlebinding and Finnish Iron Age stuff, is now also available in English!
  • Medieval Silkwork has a ton of interesting new posts, but the cream of the crop is a link to Isis’ reseach on frilled veils (My favourite part being on page 6, hee hee ;).)

Kultaisia tuokioita / Golden moments

Olen monesti määrännyt itselleni porttikiellon Turun Aboa Vetuksen kirjakauppaan. Se on paha paikka. Keskiaikaa käsittelevien kirjojen ostaminen häilyy muutenkin jossain siinä addiktion ja harrastuksen rajamailla, ja tuolla ne ovat kutkuttavasti selattavissa ja hypisteltävissä.

Edellisellä visiitillä tuli vihdoin ostettua (eikä tavallaan edes kalliilla, jos ajattelee että siinä on kaksi kirjaa) Visa Immosen väitöskirja Golden Moments: Artefacts of Precious Metals as Products of Luxury Consumption in Finland c. 1200–1600.

Nimensä mukaisesti kirja kattaa laajan kirjon suomalaista jalometalliesineistöä. Tutkimus nivoo suomalaisen koruesineistön osaksi eurooppalaista esinekulttuuuria ja katsoo myös esineiden merkitystä niiden käyttäjälle.

Keskiaikaisen pukeutumisen ystävälle sen herkullisin anti on erilaisissa asusteissa: soljissa, napeissa, sormuksissa, koristeniiteissä, pukuneuloissa, koukuissa ynnä muissa. Ja on siellä yksi neulakkokin.

Teos koostuu itse väitöskirjasta ja katalogista, jossa aineisto on esitetty kuvin ja tiedoin. Kuvastossa on jokaisesta esineestä ne tiedot, joita aina museoissa jää kaipaamaan. Jos vitriinissä lukee ‘sormus’, tämä kirja kertoo mistä se on löydetty, mille ajalle se on ajoitettu ynnä muut kiinnostavat deltajit.

Suuri osa kirjan pukukoruesineistöstä on sellaista, jota en muista suomalaisissa museoissa koskaan esillä nähneeni, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (törmäsin esimerkiksi yllättäen yhteen sormukseen Helsingin kaupunginmuseossa.). Eikä tämä välttämättä johdu siitä, etteikö museoissa olisi tullut luuhattua.

Erityisesti Kansallismuseossa tulee tunne, ettei Suomessa keskiaikaa oikeasti eletty kirkon ulkopuolella. Keskiajan kuvauksista välittyy muutenkin kuva takapajuisesta ja parhaimmillaankin vaatimattomasta meiningistä. Olkoonkin, ettei täällä  eletty uuden aallon harjalla, mutta jotenkin tuntuu että yleinen mielikuva suomalaisesta keskiajasta sisältää liian vähän vivahteita. Johtuisikohan tämä osittain siitä, että kokoelmissa on pyritty korostamaan Suomelle ominaisia tyylejä ja esineiden erityistä suomalaisuutta? Onko tämä jättänyt nämä selkeästi eurooppalaista tyylisuutaa ilmentävät esineet arkistojen hämärään?

Vaikka kirjan esittelemät luksusesineet olivat harvojen ja valittujen omaisuutta, on ihastuttavaa nähdä millaisia valloittavia asusteita täälläkin on paremmissa piireissä käytetty. Kuten vaikka näitä hopeasta ja kullatusta hopeasta valmistettuja koristeellisia ja melko mielettömiä 1300-luvulle ajoitettuja nappeja.

Tälläistä löytyy kuvastosta / This kind of stuff is in the catalogue

Kultaisia tuokioita on tämän kirjan lisäksi ollut kesäreissussa ystävien kanssa. Maanantaina kävin Tallinnassa Annikan kanssa. Annika on uuden Textile Time Travels – blogin kirjoittaja – siihen kannattaa tutustua! (siellä myös lisää reissustamme ja sen parhaasta ja ainoasta  kangaslöydöstä.) Eilinen hurahti toisen keskiaikabloggaajan eli Sahran luona. Olin reipas vieras ja leikkelin punaisen villakankaan Moy Bog-mekon kappaleiksi. Mutta siitä lisää myöhemmin!

****

I’ve tried to give myself a ban on going to the museum shop at the Aboa Vetus museum in Turku. It is an evil place, especially for us that have an interest in books a book addiction, especially when it comes to books on medieval topics.

On my last visit, I ended up giving in and finally getting a copy of Visa Immonen’s Golden Moments: Artefacts of Precious Metals as Products of Luxury Consumption in Finland c. 1200–1600 (which is in English, as the title suggests).

The book lives up to it’s name, covering a large catalog of Finnish precious metal objects. The study links Finnish objects to European material culture (the similarities are very obvious) and also explores what the items meant to their wearers.

The chapter on dress accessories is the most interesting bit to the re-enactor. It covers Finnish brooches, rings, buttons, hooks, pins, studs etc.  And also one needlecase (=neulakko in Finnish).

The study consists of the book and the catalogue.  The latter presents the source material with pictures and details.

Most of the dress accessories in the catalogue are items I’ve never seen on display in museums. And this is very probably not due to me not visiting them enough.

Especially the National Museum here in Helsinki can make it seem like there was nothing here in the Middle Ages besides churches. And in general the depictions give a feel of a secluded, almost back-of-woods kind of place. Even if this place really and honestly wasn’t a major metropol, it feels like the image of the Finnish medieval times doesn’t really give an accurate picture of the variety of lifestyles here. I wonder if it is because the museum exhibitions have been compiled trying to emphasize objects and styles that are somehow originally finnish in their style, leaving these items with a clear European influence and style in the dark?

Although the luxury objects in the book were used by a select upper class, the book sheds valuable light on the diversity of material culture and lifestyles. And it has some pretty fascinating items, like these (see pic) silver and gilt silver ornamental buttons from the 14th century.

Some other golden moments have been spent with friends and bloggers. On Monday I went to Tallinn with Annika, who just started a blog called Textile Time Travels – a very good read! She shares the the trip highlights and the best (and only) fabric find on our trip. Yesterday was spent with Sahra. I was a brave quest and chopped my red wool fabric into bits that will become a Moy Bog gown. More on that to follow!

Kirjataivas / Book Heaven

Muistelen joskus aikoja, jolloin kiintoisan keskiaikakirjan ilmestyminen oli harvinainen tapaus. Se oli silloin se! Nykyään tuntuu kuin kirjoja tulisi ovista ja ikkunoista. Taustalla vaikuttavanevat kasvava keskiaikakiinnostus niin tutkijoiden kuin suuren yleisönkin joukossa. Oman kirjakokoelman pitäminen ajan tasalla vaatii aktiivisuutta ja …. köh köh… jonkin verran taskurahaa.

Vaikka miten yrittäisinkin olla kulutuskriittinen, keskiaikaa käsittelevien hyvien kirjojen suhteen olen ihan toivoton. Olen keräilijä ja kirjastonhaalija. Perustelen kirjahankintoja sillä, että näitä ei saa kirjastoista. Mutta kyllä nautin ja inspiroidun kirjoistani. On mahtavaa kun keskellä projektin tiimellystä voi tarkistaa omasta käsikirjastostaan jotain pieniä detaljeja tai lueskella kirjoja ennen nukkumaanmenoa.

Olen koonnut Neulakon kirjat-sivulle jotain keskeisiä teoksia, mutta lista alkaa olla vähän ajasta jäljessä. Pitäisi päivittää.

Viime viikkoina kokoelmani on  kuitenkin lisääntynyt oikein lumivyöryllä aivan ihania kirjoja. Osan toin Tanskasta ja Ruotsista, loput toi posti kotiin. Olen kirjataivaassa. Nyt ei sitten kesällä lopu lukeminen!

Tässä ihanuudet pinossa ja bonuksena kissuutta taustalla. Olen lukenut jokaista kirjaa jo vähän.

Uudet kirjat ja kissa-apua taustalla / My new books and some cat assistance

Ylhäältä alas:

The Medieval Broadcloth – eli keskiaikainen verka. Kirja on kokoelma artikkeleita keskiaikaisen veran eli villankankaan historiasta. Olen kuullut kavereilta spoilereita kirjasta,  joten tiedän odottaa kiehtovia juttuja veran valmistamisesta, painosta ja arvosta.  Lisäksi arkeologisia tekstiililöytöjä – mukana myös suomalaisia. Vau! (Kiitos kirjan lähettäneille! <3) Englanniksi.

Dagligliv i Danmarks middelalder – arkielämää keskiajan Tanskassa. Kirja valottaa elämää keskiajan Tanskassa lähinnä arkeologisen materiaalin kautta. Kirja yhdistää ihanalla tavalla kaksi kiinnostukseni kohdetta – keskiajan arjen ja pohjoismaisen keskiajan. Kirjassa on myös vaatetusta käsittelevä kappale, mutten ole päässyt vielä niin pitkälle. Tanskaksi.

En sås av ringa värde -  ruotsalainen keittokirja keskiaikaisia reseptejä. Kirja ammentaa kahdesta eri versiosta samaa tanskalaista reseptikäsikirjoitusta. Tosi mainio kirja, pisteitä pohjoismaisuudesta ja siitä että reseptit selostetaan erikseen ns. kenttäoloissa ja kotikeittiössä. Lisäksi suurin osa on aika simppeliä perusruokaa.  Ja ihania soosseja! Ruotsiksi.

Boringholm – en ostjysk traeborg i 1300-arene – kertoo tanskalaisesta 1300-luvun lopun linnasta ja sieltä tehdyistä runsaista löydöistä. Osa näistä on esillä lempimuseossani Kööpenhaminassa. Tanskaksi ja saksaksi.

NESAT X – on NESATin eli Northern European Symposium for Archaeological Textilesin kymmenennen kokoontumisen julkaisu. Olen hehkuttanut täällä Nesatia ennenkin ja tämä kirja on kyllä kuuminta hottia! Kirjassa on artikkeleita vaatteista, vöistä, tekstiilien tuotannosta, välineistä… Kirjaa lukiessa ajattelee että “olipa hyvä artikkeli, se oli varmaankin kirjan paras” ja sitten kääntää sivua ja löytää uuden suosikin. Juuri nyt olen vaikuttunut ns. Erik Pommerilaisen vyötä, eli 1300-lukulaista lautanauhavyötä käsittelevästä artikkelista. Englanniksi ja vähän saksaksi.

Lisäksi kuvasta unohtui hieman vanhempi hankinta

Bockstensmannen och hans tid -  joka nimensä mukaisesti kuvaa Bockstenin miestä (suosta täysissä pukeissa löytynyttä heppua 1300-luvun loppupuolelta) ja aikaa jossa mies eli. Kirjassa pyritään ajoittamaan miestä ja selvittämään sitä miksi hän päätyi murhattuna suohautaan. Kiinnostavaa uutta analyysia tutusta ja kuuluisasta löydöstä, miehen kasvojen rekonstruointi on hyvin kuvattu. Ruotsiksi.

****

Sometimes I sit back and remeber the time when the publication of an interesting book on medieval topics was a rare occurence. That was then. Now it seems there is a constant flow of new books, much likely due to the growing interest in the middle ages both in the scholarly circles as well as the public at large. Keeping ones library up to date requires some activity as well as … cough… cough… a little bit of spending.

As much as I try to be a critical consumer and not shop very much at all, books on medieval topics are my weakness. I collect and build my own little library on my topics of interest. I justify all this with the fact that these books are not available in the local library. And not necessarily even at the national one nor the university one! And I do love and enjoy my books. It’s great to quickly check up on facts when working on a project or read the books at bedtime.

I’ve listed some central books on the book page here at Neulakko. However, the list is getting a bit outdated. There has been a lot of good books since then both being published and introduced into my bookshelf. I should do some updating.

The recent weeks have seen a lot of new books being added to the library. Some I bought with me from Sweden and Denmark – others arrived in the mail. Here they are: superb new books with a cute cat behind them. I’m in book heaven!

Here’s  the pile from top to bottom. I’ve read some of each book already, but there’ s still plenty to read over the summer.

The Medieval Broadcloth – the name has it: a compilation of articles that shed light on the production, apperarance and economy of medieval broadcloth. I’ve had some delicious spoilers from a friend who has already read it and I know there is a lot to look forward to! In English. (Thanks to the people who sent it! <3)

Dagligliv i Danmarks middelalder – daily life in medieval Denmark. This book caters to two of my interests – daily life and medieval Scandinavia. The book is well written and mostly based on archaeological material. It has a chapter on clothing too, but I haven’t gotten that far yet. In Danish.

En sås av ringa värde – A cookbook that is mostlly based on a medieval cookbook from Denmark. Extra bonus points for the scandinavian element as well as instructions fo cooking both at home and in the field. Simple recipes, and a lot of tasty sauces.  In Swedish.

Boringholm – en ostjysk traeborg i 1300-arene – a book on the excavations at Boringholm, a late 14th century castle in Denmark. Some of these finds are on exhibition at my favourite museum in Copenhagen (where I got this book). In Danish and German.

NESAT X – is the publication of the tenth  Northern European Symposium for Archaeological Textiles. I have been going on about NESAT here before. And the book has been well worth the wait. It is a super interesting compilation of articles on different aspects of textiles and thei production. I read it and think I have just read the best article in the book – only to turn the page and find something else totally fascinating. My favourite – as f now – is the article on the so called belt of Erik of Pomerania – a tabletwoven 14th century belt.  In English and a bit in German.

then a book that I forgot to include in the picture:

Bockstensmannen och hans tid – The famous Bocksten Man (a late 14th century man found in a bog wearing a complete set of clothes) and his time. The book describes the time in which the man lived as well as attempts to look into who he was and why was he murdered and buried in a bog. I really enjoyed the article by Eva Andersson on his clothes, putting them into a fashion history time frame. The description on how they reconsturucted his face was entertaining! That seems to be a bit of a museum fad these days.  In Swedish.

Lämmin mekko edistyy / Warm dress progress

Tässä vähän vilauksia siitä, miten lämmin mekko edistyy. Siitä ei täällä Neulakossa olekaan ollut kuvia, sillä kameraongelmat alkoivat samaan aikaan kuin tämä projekti.

Olen laittanut valmiin hyvän hihan kaavan jonnekin varmaan talteen sen jälkeen kun opetin Hollolassa hihan kaavoittamista. Ei muuta kuin uutta tekemään. Lämmin mekko tarvitsikin oikeastaan aivan toisenlaisen, paljon löysemmän hihan kuin mitä yleensä teen. Joten hyvä että tuli tehtyä. Sitä paitsi hihojen kaavoittaminen on ihanaa.

Sleeves

Kokoon ommeltu hiha ja kaava / An assembled sleeve and the pattern

Hihat on nyt leikattu ja toinen niistä on ommeltu kokooon. Kaavamateriaalina toimi “aistikkaasti” kuvioitu ikivanha lakana. Varsinkin hihan kaava on hyvä piirtää ensin paperille, sovitella ja sitten piirtää vielä uudestaan kankaalle ja sovitella. Vasta sitten kannattaa leikata varsinainen kangas. Silloinkin tulee muistaa että esimerkiksi villa käyttäytyy varsin eri tavoin kuin vanha lakana.

Nappeja sekä alkioina että jo puolivalmiina / Buttons at the starting point and halfway done

Napitettu mekko tarvitsee huimasti nappeja. Tässä näkyy nappien käynnistetty tuotantolinja: leikattuja villanpaloja ja puolivalmiita muotoiltuja nappeja, valmiina kiinnitettäväksi mekkoon. Muotoilen kangasnapit vielä viimeisen kerran kiinnitysvaiheessa.

Mekko ilman nappeja ja hihoja. / Dress without sleeves and buttons

Kuva on vähän sumuinen (testailin itselaukaisijaa), mutta siinä näkyy mekko tämän hetken tilassa, ilman nappeja ja hihoja. Materiaalina harmaa villa, vuoritettu hurjalla hieman krapinvärisellä ruosteenpunaisella villalla. Molemmat toimikasta. Harmaa villa on huovutettu tiiviiksi ja paksuksi. Harmaa villa on Naturtuchesta, vuori Matan tekstiilistä.

Mekon on tarkoitus olla löysä. Tietenkin se saa näyttämään siltä, että olisi viimeisillään raskaana vaikkei ole. Siitä tunnistaa hyvän keskiaikamekon. ;) Olen kyllä tyytyväinen siihen, miten kauniisti se laskeutuu huolimatta paksuudestaan.

Kaula-aukon viimeistely lähikuvassa / Close-up of neckline finish

Kauempaa sitä hädin tuskin huomaa / Further away you can hardly see it

Jokaisessa projektissa pitää kokeilla jotain uutta. Tässä testasin uutta tapaa huolitella kaula-aukko. Yleensä varmistan vinoon leikatun pääntien muodossa pysymisen kääntämällä pääntien silkkinauhan avulla. Nyt silkkiä oli tarjolla pelkästään valkoisena. Valkoinen nauha olisi kuitenkin ollut turhan näkyvä.

Kokeilin Grönlannin löydöissä käytettyä, Woven into the Earth-kirjassa esiteltyätekniikkaa, jossa reuna käännetään kahdellä rivillä minimaalisen pieniä etupistoja (tunnetaan myös termillä stab stitch) jotka tehdään lähelle käännettyä reunaa. Ns. raaka reuna viimeistellään ompelemalla reunaan kiinni villalanka tihein luotospistoin. Parhaiten tekniikka sopii paksuhkolle kankaalle, jolla ei ole taipumusta liestymiseen. Alkuperäisissä sekä ompelulanka että vahvikelanka ovat villaa, mutta koska käsillä ei ollut ompeluun soveltuvaa villalankaa, käytin samaa pellavaa jolla olen ommellut koko mekon.

Olin ihan yllättynyt siitä, miten siisti ja huomaamaton tapa tämä olikaan. Kuten kuvista näkee, lankaa (kanervanvärinen) hädin tuskin huomaa. Etuna on myös se, ettei paksua tuplavillaa tarvitse kääntää kahdesti, vaan yksinkertainen taite riittää. Käytössä näkee, miten hyvin se auttaa kaula-aukkoa pitämään muotonsa.

Olen taas tässä projektissa ammentanut aika paljon uutta Woven into the Earthista. Se on kyllä kumma kirja. Aina kun tarkistaa jotain yksityiskohtaa, jämähtää lukemaan. Ja vaikka sen on lukenut varmaan sadasti, aina löytyy uusia ja kiehtovia juttuja.

****

Here’s a few glimpses on how the warm dress is progressing. I realised there had been no pictures up here yet, since my camera troubles started just when I started working on this project.

I’d misplaced my sleeve pattern and had to make a new one. I’m glad I did, since this dress needs a different, simpler and looser sleeve. And I love drafting sleeve patterns.

(see pictures of sleeves)

The sleeves have now been cut and the other one has been sewn up. I first drafted the patttern on paper, then transferring it onto a piece of old sheet (with a very groovy pattern) and only then onto the wool, trying the pattern on at each step. Especially with sleeves, which go on arms with lots of movement, it’s important to make a fabric version of the pattern. But it is also worth noting that a cotton sheet and wool behave slightly differently too.

(see button picture)

The dress will button up, so a lot of buttons are required. Here’s a picture of the activated button assembly line:  some fabric ready to be made into buttons and buttons that are halfway done. I always finish the shaping of the button when attaching it, but these “baby buttons” do already look like the real thing!

(see picture of the dress without sleeves)

Here is the dress (in a fuzzy picture, I tried out the self-timer on the camera), waiting for sleeves and buttons to be attached. The dress is made with grey wool twill from Naturtuche, the lining is a dark madder red wool twill from Matan tekstiili (a local fabric shop).  The grey wool is thick and felted, the lining is thinner.

The dress is meant to be loose to fit other warm layers underneath. And like many medieval dresses, it makes you look pregnant, even if you’re not. :) I am, however, very happy with the way it drapes even though it’s very thick. And it’s so warm!

(see neckline pics)

Every project needs something new.  In this dress, I tried out a new way of finishing necklines. Usually I use a narrow silk band to finish off necklines – it makes a very flat finish and keeps the neckline from stretching. This time, however, I only had access to white silk, which I thought would somehow have been too much of a contrast.

So this time I tested a way of finishing necklines that has been excavated from Greenland: I sewed two rows of tiny stab stitches fairly close to the fold and then attached a simple wool thread to the edge of the turned edge, attaching it with very small and tightly set  hem stitches.  The techinque is most suitable for slightly thicker wool with little tendency to fray. The Greenland garments had been stitched with a specially made woolen sewing thread. I didn’t have wool suitable for sewing, so I used the linen thread I had used for sewing the dress.

I was happily surprised of how neatly the neckline turned out.  As you can see in the pictures, the thread is hardly visible, it disappears into the seam. It gives a way of finishing the neckline with turning it over just once, which is useful when working with thick wool. After the dress gets some wear, we’ll see how well the thread keeps the neckline in its shape.

Working with this  project, I’ve been reading Woven into the Earth quite a bit. It’s a wonderfully interesting book. I must have read it tens of times, but every time I look to it for some info, I seem to find something new and find myself getting stuck reading it.