Neulakko Rotating Header Image

korut

Spiraalinyöritysvinkkejä / Spiral lacing tips

Kuva Kesäheikin markkinoilta, kuvan otti Jouko Lahti

Nyöritys tuntuu olevan keskiaikablogeissa pinnalla. Mikäs siinä, spiraalinyörityksen ilosanomaa kelpaa jakaa. Se on nyöritysvaihtoehdoista keskiaikaisin ja kunhan malttaa tehdä nyörinreikärivistöstään riittävän tiheän , sillä saa suljettua mekkonsa tiiviisti vaikka minkälaisten vartalonmuotojen ylle.

Siltä varalta jos ette ole niitä huomanneet, vinkkaan pariin mainioon bloggaukseen aiheesta (molemmissa blogeissa on ihan huippukamaa, kannattaa syventyä):

Cotte Simplen artikkelissa kiinnitetään huomio myös tärkeään niksiin, jolla saa nyörityksen (ylä)reunan istumaan tasaisesti. Nyörityksen ensimmäinen ja viimeinen reikäpari kannattaa asettaa kohdilleen, vaikka spiraalinyörityksessä muuten reikäparin reiät asetetaan nimenomaan erilleen toisistaan. Tämä näkyy selkeästi kirjoituksessa esimerkkinä käytetyistä kahdesta hautamuistomerkistä, Katherine Mortimerin ja Philippa Hainaultin  patsaissa. Molemmat  ovat ihan mielettömiä sekä tyyliltään että yksityiskohtaisuudeltaan! Katherinea katsomaan on kyllä joskus erikseen matkustettava. Philippa olisi ollut mahdollista nähdä viimeksi Lontoossa, mutta sain ihme pihiyskohtauksen Westminster Abbeyn tyyriin sisäänpääsymaksun takia.  Jätin menemättä. Nyt harmittaa. (Lontoossa tehdyillä tarpeellisilla hankinnoilla lähdekirjastoon saattoi olla joku osansa tässä.)

Viimeksimainitulta eli Philippalta olen omaksunut käyttöön tavan viimeistellä soljella spiraalinyöritys. Patsaassa näkyy, hieman heikosti mutta kuitenkin, pyöreä muoto aivan nyörityksen yläpäässä.

philippa_solki

 

Ajattelin, että se voisi hyvin olla solki. Kokeilin sitä omaan mekkooni (ks. iso kuva yllä), enkä ole sen jälkeen kylillä heilunut ilman tätä strategista solkea. Pujotan siis soljen kielen nyörityksen kahden viimeisen, siis niiden kohdillaan olevien reikien läpi. Se auttaa pitämään nyörityksen yläreunan siististi tasoissa ja kiinni, eikä nyöritysnyöriä tarvitse solmia kovinkaan ihmeelliselle solmulle.

ps. Sivupalkista ehkä huomasitte, mutta olen laittanut Neulakon materiaaleille cc- eli Creative Commons-lisenssin, koska aina välillä kysytään aineistojen käytöstä. Periaate on hyvin simppeli: saa käyttää ja muokata epäkaupallisiin tarkoituksiin, mutta lähde mainiten. Muunlaisesta käytöstä kannattaa tiedustella neulakko@iki.fi, löytyy varmaankin sopiva järjestely.

***

Spiral lacing seems to be sort of trending among my favourite blogs. And why not promote the most medieval way of lacing, which helps adjust dresses to all sorts of bodies, granted you are patient enough to set the lacing holes tightly enough.

Here are the blogs with the articles worth reading:

Cotte Simple points to an important trick on how to make the top edge of the lacing sit evenly – by placing the top holes evenly (and the 2 bottom ones, for that matter), whereas you off-set all the other lacing holes, to put the spiral in your spiral lacing. This technigue is very evident in the ever-inspiring effigies of Katherine Mortimerin and  Philippa of Hainault. I look at those two so often. I want to go see Katherine in real life sometime! Philippa I could have visited the last time I was in London, but the pricey entrance to Westminster Abbey gave me a sudden bout of scrooginess and I didn’t go. Which I now regret. Mental note: don’t spend all your money in London bookstores. (<-hah, as if)

Anyway, Philippa has inspired a way to finish off a spiral lacing. If you look at the picture above, you can see a round shape near the top of the lacing. I thought it does look like a brooch, so I tried wearing mine that way. Turns out it is wonderfully practical, and I have rarely been seen out and about without a brooch right there. I push the tongue of my brooch though the evenly set holes at the top. It keeps the neckline even and keeps it from pulling open. And there is much less need for a complicated knot to keep the lacing hole in place!

ps. In the sidebar, as you may have noticed, I have given my material a cc- aka a Creative Commons licence, since people have been asking about using my stuff. (In stuff like computer games! Can you imagine? :D) And as you can see in the licence, feel free to use and modify my materials for non-commercial use, but please remember to credit me or Neulakko as the source. If you want to use it for commercial purposes, contact me at neulakko@iki.fi, and we’ll work something out.

Uusi vuosi, uusia juttuja / New year, new things

20130107-193615.jpg

Olen aika nihkeä joululahjojen suhteen: mielestäni en tarvitse mitään ja se mitä tarvitsen on sen verran erikoista, että sitä on muiden vaikea ostaa. Siksi yleensä pyydänkin, ettei pukki toisi mitään. Toisaalta saatan joulun ja veronpalautuksen kunniaksi ostaa itselleni jotain, jos jotain sopivaa tulee eteen. Keskiaikajuttujen hankkiminen on siinä mielessä kivaa, että samalla tulee tukeneeksi käsityöyrittäjiä.

Tänä vuonna tuli tehtyä huisit kaksi todella mieluista hankintaa.

Kavereiden kanssa tilasimme kimpassa Puolasta (täältä) käsikudottua ja kasvivärjättyä kangasta, joka oli joulun kunniaksi tarjouksessa. Käsinkudottu ja kasvivärjätty kangas on semmoinen pitkään mielessä läikkynyt haave – kun tilaisuus tuli ostaa jämäerä tämmöistä komeaa toimikasta (joka muistuttaa Herjolfsnesin kankaita erivärisine loimineen ja kuteineen), oli tilaisuuteen tartuttava vaikken tiedäkään vielä mitä kankaasta teen. Yleensä noudatan periaatettani siitä, että ensin on idea ja sitten vasta kangas!

Toinen hankinta on tämä pikkiriikkinen joutsenkoru Darkridge Jewelsiltä, jonka inspiraationa on toiminut keskiajan koruista kenties ihanin: Dunstable Swan Jewel. Tätä käytän hienoista hienoimman asukokonaisuuteni kanssa ja se sopii minulle, sillä tykkään joutsenista – Iloisesta Joutsenesta, mökkirannan joutsenista ja kaikenlaisista muistakin joutsenista – mikäli sitä joku Neulakon lukija ei ole vielä huomannut.

Ja mitä tulee uuteen vuoteen, olen ajatellut pyrkiä olemaan aktiivisempi päivitysten suhteen – tehdä enemmän tämmöisiä pieniä ja lyhyitä juttuja pidempien päivitysten ohelle. Yksi uusi ohjekin on tulossa, joten pysykää kuulolla!

****

I’m pretty difficult when it comes to Christmas presents: I don’t think I really need anything and then things that I do want are kind of odd and hard to come by. So usually I just wish that I get nothing from Santa. Then again, come Christmas and – more importantly perhaps – tax returns, I might get myself something I really want if I come across it. I like spending on medieval things because it also gives me an opportunity to support small businesses and craftspeople.

This year I found two really lovely things. (pictured above)

This first one is a – tadaaa! – naturally dyed and handwoven wool twill that I got from Poland (here), together with some friends (who got different weaves in different colours). Being the rests of a bigger piece this was on sale. Handwoven naturally dyed fabric is something I have dreamed about working with for long – so when this opportunity presented itself I had to go for it. Especially since the weave is very reminiscent of the twills in Herjolfsnes, and the different colours in warp and weft. I’m not sure what this will become eventually – that’s against my principle of first getting the idea and only then the fabric – but with this one I was happy to make the exception.

The tiny swan jewel comes from Darkridge Jewels and is inspired by probably the most fabulous piece of medieval jewelry – the Dunstable Swan Jewel. I will wear it with my poshest outfits and it suits me well since I really like swans – the Merry Swan, the swans that live close to my summer cottage and swans in general really – in case some of you readers had missed that.

And about the new year – I intend to try to post more often. I’ll make more short posts like this since not everything requires an essay. There will be those long posts and at least one new tutorial coming up as well, so stay tuned!

Luksusta / Luxury

Kurkistus keskiajan kellareihin / Peeking into the basements of medieval Turku

Kerkesin viimein käymään Aboa Vetuksen Keskiajan Bling Bling -näyttelyssä. Tiukoille meni, sillä näyttely sulkeutui sunnuntaina. Aboa Vetus on mainio paikka, yksi lempipaikoistani Turussa. Hämyisät keskiaikaiset kellarit, houkutteleva museokauppa ja kiva kahvila. Pysyvässä näyttelyssä on huomioitu lapset onnistuneesti. Seurueemme pienhenkilö ainakin viihtyi vahataulujen ja muurin rakentamisen parissa.

Itse bling ja luksus-näyttely oli aika minimalistinen, mutta teema oli hyvällä tavalla erilainen. Ylellisyysesineet varmaankin muuttivat joidenkin kävijöiden käsitystä elämästä keskiajan Suomessa. Vaikka näyttely oli pohjoismaisten keskiaikamuseoiden yhteistyönä tehty kiertonäyttely, esineistö oli kaikki Turusta löydettyä.

Näyttely koostui muutamasta vitriinistä ylellisyysesineitä: solkia, sormuksia, neuloja, kampoja, sekä kenkiä ja muita nahkaesineitä. Jos näyttelyn missaaminen harmittaa, ainakin korupuoleen pääsee tutustumaan näyttelyä paremmin lukemalla tätä kirjaa.

Minimalistinen teema ulottui esineiden kuvausteksteihinkin. Hieman mietin, että jos on rautainen solki keskiaikamuseossa ja sen vieressä on lappu jossa lukee:”Rautainen solki. Keskiaika.”, niin eikö siihen lappuun olisi voinut kirjoittaa jotain sellaista, mitä ei paljaalla silmällä kykene näkemään? Luulisin etteivät kenenkään aivot olisi räjähtäneet infoähkystä, jos myös vaikka löytöpaikka tai jotain muuta olisi mainittu.

Tässä vielä jotain näyttelyn parhaita paloja:

Kultainen sormus, jossa kolmen itämaan tietäjän nimet / Golden ring with the three kings

Rengassolki apilakoristeilla, tina-lyijysekoitusta / ring brooch, pewter-lead alloy, clover decoration

Luinen koristeellinen veitsen kahva / bone knife handle with decoration

Erityisesti tykkäsin huntuvitriinistä, jossa neulat oli laitettu paikoilleen huntua pitämään. Huomatkaa myös tinainen krusifiksi, pyhiinvaellusmerkit ovat Suomesta löydettynä aika harvinaisia.

Neulat, pinsetit ja pyhiinvaellusmerkki / Pins, tweezers and a pilgrim badge

Harvinainen kenkä jossa mokkanahkapuoli ylöspäin / Rare shoe with the suede side on the outside

Kaksipuolinen luukampa / Double sided bone comb

***

I finally got to visit Aboa Vetus’s Medieval bling bling exhibition, catching it on the day before it closed. Aboa Vetus is an excellent place, one of my favourite places in Turku. Dimly lit medieval basements, the tempting museum shop and a nice cafe. The permanent exhibition also has creative pastimes for children. The smallest person in our group enjoyed the wax tablets and building a miniature brick wall.

The luxury and bling -exhibit was rather minimalistic, but the theme was entertaining and different. It certainly may have changed someones perception of the finnish middle ages. Although the exhibition was a joint effort of nordic medieval museums, most of the objects had been excavated in Turku.

The exhibition consisted of a handful of cases with brooches, rings, pins, combs as well as shoes and other leather items. If you missed the exhibit, the jewelry is far better exhibited in this book.

The minimalistic theme extended to the item descriptions. I kind of wonder if you display an iron ring brooch in a medieval museum, why not include other info on the information sheets besides “Ring brooch. Iron. Medieval.”. Why not include something not visible to the naked eye? I’m kind of sure that no one’s brain would have imploded with information overload if they would have had more information.

Some highlights in the pics above. Displaying pins on a veil was a nice touch, and in the same picture there is a pilgrim badge, which are not a common thing to find in Finland.