Villahuntu / D-shaped wool veil 4


Villainen huntu pääsi Hiidenhirvenhiihdossa tosi koetukselle olosuhteissa joissa se on ehkä parhaimmillaan. Sää oli märkä ja kolea. Sellainen keli, jossa  tavallinen pellavahuntu imisi itseensä ilmasta kaiken kylmyyden ja kosteuden jonka suinkin saisi. Villahuntu ei ollut vedenpitävä, mutta se oli kuiva ja yllättävän lämmin.

Tässä tiivis vertailu pellava vs. villa huntumateriaalina (1300-luku)

Villa 

+ pysyy lämpimänä ja kuivana kostealla kelillä

+ helppo matkahuntu: ei mene tuhannen kurttuun laukussa tai hupun sisällä ja suoristuu omia aikojaan

+ lika irtoaa aika helposti vain harjaamalla (esim väriliitu irtosi tästä hunnusta ilman pesua)

+ ei juuri kaipaa silittämistä

– peseminen hankalampaa

– pukiessa huntuun ei saa siistejä taitoksia (tämän voi huomioida ommellessa, ks. alla)

– tämä villa oli purkautuvaista, varsinkin pyöreää reunaa ommellessa pitää olla pyhimyksen hermot

– historiallisuus? – hyvin ohuita villakankaita on valmistettu, joten soveltuvaa samankaltaista materiaalia oli saatavilla, mutta onko sitä käytetty huntuna? En ole tähän mennessä onnistunut löytämään mainintaa villasta valmistetuista hunnuista (jos joku on, saa kertoa!)

Pellava

+ takuuvarmasti historiallisesti oikea vaihtoehto, pellava on monessa kielessä antanut nimenkin naisten päähineille – esim ruotsiksi huvudlin

+ voi taitella vaikka millä tavalla särmästi

+ voi pestä (kannattaa pestä oikein)

+ näistä mukavampi ommeltava, mutta se on makuasia. Palttinasidoksinen pellava ei ainakaan kokemuksen mukaan purkaudu hullun lailla.

– nihkeä kylmällä ja kostealla kelillä, imee kosteutta itseensä

– menee helposti ruttuun esim hupun sisällä varsinkin vähän kosteana.

Kuten kuvista huomaa, ulkonäön puolesta tämmöistä ohuenohutta villaa on vaikea erottaa pellavasta. Molemmat materiaalit laskeutuvat kauniisti ja näyttävät ihan yhtä hyviltä. Eikä villahuntu muuten kutita.

Vaikka pitäydynkin enimmäkseen pellavassa, villahuntu on kiva lisä varusteisiin –  varsinkin reissun päälle sekä keljuihin keleihin.

Sain tätä Medeltidsmoden villaa elokuussa Visbyssä pitämäni huntuluennon jälkeen mainittuani etten ollut päässyt kokeilemaan villaa hunnun materiaalina.  Ei nyt mikään blogiyhteistyö, mutta kerron kumminkin että sain tätä palan testiin Kerstiniltä. 

Jos haluat tehdä samanlaisen, hunnun strategiset mitat ja ompeluohjeet löytyvät postauksen lopusta kaikkien Antti Kuparisen ottamien Hiidenhirvenhiihtokuvien alla. Lisää (aika hauskoja) kuvia näet täältä Iloisen joutsenen Facebook-galleriasta.

****

The new wool veil was put to test last weekend in conditions that let it really show it’s best qualities. The weather at Hiidenhirvenhiihto here in Helsinki was terrible: wet, humid and chilly. The sort of weather that would make a linen veil absorb all the humidity into itself and be rather cold. The wool veil wasn’t waterproof but it was surprisingly warm and it stayed dry.

So I made this list of pluses and minuses, a wool vs. linen as a 14th century veil.

Wool

+ Stays dry and warm in wet weather

+ An excellent veil to travel with:  it didn’t get all wrinkly and wonky in my bag or stuffed into a hood. And once released, it straightened out fairly easily.

+ Is rather stain-repellent and stains can come off even without washing (This one had crayon on it but it was removed without washing (!))

+ Does really well without ironing.

– Not so easy to fold crisply but you can tackle that as you sew (see below)

– At least this wool frayed at the edges like mad when I was sewing the round edges. So the patience of a saint is required here. (Alternatively, swear a lot)

– historical correctness? There has been all sorts of thin wool available, but was it used for veils? I have kept an eye out for evidence and still haven’t ran across any. (Has someone else?)

Linen

+ the most undoubtably historically correct material – the material for veils so common it sort of even gave it’s name to veils/female headress in some languages

+ folds wonderfully into crisp folds and stays put in all sorts of setups

+ easy to was (better wash it correctly though)

+ nicer to sew – most tabby woven linen doesn’t fray like this wool did.

– gets damp in humid/wet weather and feels iffy

– gets rather wrinkly easily when stuffed under a veil or when travelling

And as you can see in the pictures below, the wool veil is visually indistinguisable from the linen veils my friends wear. Both materials look nice and fall nicely.  And no, it’s not itchy.

So even though I’ll mostly stick to linen (or hemp), a wool veil feels like a good addition to the wardrobe – especially for roughing it, travelling or humid weather.

My veil is made out of this wool which I got a piece of to sample from Medeltidsmode at Visby last year, after mentioning I had never tried making a wool veil. So not a sponsored post (haha) but just wanted to say where I got it and that it was a gift. I like it when bloggers do that. 

If you want to make one like mine, there is a small how-to with all the measurements and such at the bottom of this post below Antti Kuparinen’s pictures of our outing (where you can see the veil in action) – if you’d like to see more pictures, have a look at Merry Swan’s gallery on Facebook.

 


img_2328.jpg

 


Näin ompelet D:n muotoisen hunnun / How to sew a D-shaped veil

Jos haluat tehdä huntusi samoilla mitoilla, tarvitset 97 cm x 60 cm palan ohutta valkoista villaa ja ompeluun ohutta pellavalankaa (tai villaa tai silkkiä).

If you want to use the same measurements as I did, you will need a 97cm x 60 cm piece of thin white wool and thin linen yarn (or wool or silk) to sew with. 

Leikkaa mittojen mukainen kappale (tai isompi tai pienempi, kannattaa mallata peilin edessä ettei huntu roiku liian alhaalla ja ole tiellä eikä myöskään nouse niskasta liian ylös. Iso huntu on aina parempi kuin liian pieni, sillä isosta saa taiteltua tarvittaessa pienemmän)

Cut out a piece (see helpful diagram above) but do feel out the measurements yourself before. A good size doen’t expose your neck at the back but also doesn’t hang too low in the front and get in the way of everything. 

Hunnun taite lähikuvassa / the fold at the front – stab sitches at the edge, hem stitches holdng the fold in place

Taita pitkästä (suorasta) reunasta noin 6 cm kaistale ja ompele taite litteäksi tiiviillä stabstitcheillä eli pikkuisilla yksittäin pistellyillä etupistoilla (ei aavistustakaan mikä se on suomeksi), käännä ja huolittele kaistaleen reuna pikkuisilla helmapistoilla. *) Päärmää pyöreä reuna helmapistoilla.

*) Pidän itse siitä, että hunnun kasvojen ympärille asettuva reuna on napakasti taitettu. Päädyin tekemään puolipyöreän hunnun ja siihen tämän  litistetyn etukaistaleen juuri siksi, että saan villan yhtä ‘särmäksi’ kuin pellavan. (Plus Marialla oli samantyypinen kesällä ja se oli kiva!)

Fold a 6 cm strip from the front edge and sew the fold neatly flat with small stab stitches. *)  Then finish the other end with hem stitches. Roll and hem stitch the round edge (or make a rolled hem).

*) I have a personal preference for a neat and flat fold at the veil edge that is closest to my face. I chose the D-shape with the wide fold at the front because I knew this is how I could make the wool sit as flat as I can fold my linen round veils. (Plus Maria had the same style in linen this summer and it looked good) 

Puoliympyrähuntu on kyllä kepeä ja kätevä. Sen pukeminen on helppoa: ei taittelua vaan huntu päähän ja menoksi!

A D-shaped veil is light and super easy to wear. No folding, just pin and go! 


Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

4 thoughts on “Villahuntu / D-shaped wool veil

  • Catherine Raymond

    I wish I’d learned about the right way to wash linen (especially for the first time) before now! Thanks, Elisa!

    Also, thanks for the mini-lesson on making a D-shaped veil. I think I’ll make one for myself (I can probably find an occasion to wear it for, eventually).

  • Jenny Poulin

    Dear Elina,

    I have a potential source for natural white wool for veils, from the Netherlands, but it is earlier than your work – 600 to 900 AD.

    The article is:
    Early medieval textile remains from settlements in the Netherlands. An evaluation of textile production, by Chrystel R. Brandenburgh
    in: Journal of Archaeology in the Low Countries (May 2010). pp. 41-79.

    On page 63 there is a fragment of very fine natural white wool fabric made in what the author describes as “veil weave.” She says, “The fabric was woven out of naturally white wool and was possibly used as headdress.”

    If you do not already have a copy of this article, and want one, I will send it to you. My email is “jenny poulin @ rogers. com” (with no spaces).

    This is a fantastic veil, by the way! Thank you very much for post!

    Best wishes, Jenny (Matilda la Zouche)

  • Minna Nilsson

    Thank you for this blog post! Started on my wool veil (same fabric) before christmas and it was tricky as hell to get neat, narrow edges so I gave up. But thanks to your post I ripped all the seams and started over yesterday with even more narrow edges and I’ve come a bit on the way at least. Will be nice having something warmer for Double Wars since it’s so early this year.