Keskiaikainen kangassukka

Ohjeet sukan kaavoittamiseen löytää täältä: Keskiaikaiset sukat

Tässä tarkempia ohjeita sukan ompelemiseen. Pikkukuvia isommaksi klikkaamalla näet tarkemmin, missä mennään.

Tässä kuvailen naisten sukan ompelemisen, mutta samalla tavalla ommellaan myös pidempivartinen miesten sukka.
Kun kaava on tehty ja sukan kappaleet on leikattu, niitä pitäisi olla 2 per sukka: kärkipala ja varsiosa.

Kuvassa sukan kappaleet, vieressä valmis sukka.

Jos oman sukkasi kappaleet näyttävät aivan eri muotoisilta, ei hätää. Olen havainnut, että kaavoista tulee mitä erilaisemman muotoisia – tästä huolimatta kaikki toimivat. Varsiosan yläreunan olen tässä vaiheessa jättänyt muotoilematta.

Seuraavaksi etsitään keskikohta kärkiosan suoralta sivulta ja varsiosan kolon kohdalta. Ne merkataan nuppineulalla.

Neulat asetetaan kohdakkain ja kappaleet kiinnitetään toisiinsa. Mikäli kankaassa on kaksi erilaista puolta, tässä vaiheessa kannattaa tarkistaa, että kankaat asettuvat niin päin kuin suunnittelit.

Sitten kappaleet kiinnitetään nuppineuloilla toisiinsa. Tämä voi olla hieman koettelevaa sorminäppäryydelle, koska kolo on kulmikas. Sauman pitäisi asettua kauniin pyöreästi. (Suurinpiirtein kuten kuvassa.)

Sitten kappaleet ommellaan toisiinsa. Olen käyttänyt tämän sauman ompelussa etupistoa. Sauman viimeistelyyn ja vahvistamiseen olen tehnyt katesauman. Mainio artikkeli käsinompelussa käytetyistä pistoista kuvineen löytyy täältä.

Tässä katesauma nurjalta puolelta. Sukan saumoja ommellessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että tekee saumoista kestävät mutta mahdollisimman litteät, etteivät ne hankaa jalkaa. Katesauma kannattaa kääntää varsiosan puoleen. Jos sen kääntää kärkiosaan päin, sauma saattaa kiristää epämukavasti.

Sitten kootaan sukan pitkä sauma nuppineuloilla. Tässä vaiheessa kannattaa vetää neulattu sukka jalkaan ja varmistaa, ettei se ole liian tiukka nilkan kohdalta. Jalkaterän täytyy mahtua sukkaan, mikä yleensä tarkoittaa pientä tinkimistä tiukkuudesssa nilkan kohdalla. Tässä vaiheessa kannattaa viimeistellä sukan istuvuus myös varsiosan yläreunasta. Se tarkoittaa nuppineulojen asettelemista jalassa olevaan sukkaan siten, että se on mahdollisimman tiukka, mutta samalla kuitenkin lähtee irti jalasta. (Harmillisesti tästä vaiheesta ei ole kuvaa.)

Jalkapohjan kappaeita asetellessa on syytä huomioida kappaleiden asettuminen kohdalleen niin, että ne muodostavat ikäänkuin ristikuvion jalkapohjaan. Kuvassa valmis sukka oikealta puolelta katsottuna.
Tässä sauma ommeltuna. Saumat olen ommellut suurimmaksi osaksi etupistolla. Kantapään ja nilkan tienoon olen kuitenkin tehnyt tikkipistolla. Tikkipisto oli etupistoa harvinaisempi pistotyyppi keskiajan vaatteissa, mutta sitä on löydetty juuri sukkien saumoista ja muista vaatteista, jossa saumalta vaaditaan erityistä kestävyyttä.

Tikkipistoa kantapäässä.

Tämän jälkeen vuorossa on saumojen huolittelu valitsemallasi tavalla. Valitse tapa kankaan tyypin mukaan. Huopaisia ja paksuja villoja (jotka eivät helposti purkaudu) ei välttämättä tarvitse huolitella ollenkaan, mutta sauman voi vaikka huolitella etu- tai luotospistoin niin, että saumavarat pysyvät litteinä ja sukka tuntuu mukavalta jalassa. Purkaantuvalle villalle suosittelen luotospistojen käyttämistä niin, että saumavara on kertaalleen käännetty. Kuvan sukissa käytin tätä menetelmää.

Lähikuva saumasta. Sukkia tehdessä kannattaa suosia mahdollisimman litteitä saumatyyppejä, varsinkin jalkapohjissa. Tässä kaavassa jalkapohjan alle jää paljon saumaa, mutta kokemus on osoittanut että sauma litistyy ja jopa huopuu käytössä lähes huomaamattomaksi.

Lopuksi vielä käännä ja huolittele sukkien yläreuna vaikka etupistolla, mikäli kangas vaikuttaa siltä että se lähtee liestymään.
Lopputuloksena pari itse tehtyjä, lämpimiä ja mukavia sukkia! Sukat muistuttavat mielestäni farkkuja siinä mielessä, että ne muuttuvat käytön ja pesemisen myötä mukavammiksi. Parhaimmillaan ne ovat juuri ennen hajoamistaan.

Sukat pysyvät parhaiten jalassa polven alle sidotun sukkanauhan avulla. Sukkanauhaksi kelpaa esim. lautanauha, isketty nyöri tai sukkakankaasta leikattu hulpioreuna.