Herjolfsnes-mekko


Mitattuna löydettyjen vaatekappaleiden määrällä, Herjolfsnes on Euroopan keskiaikaisten vaatelöytöjen ykkönen. 1920-luvulla Grönlannin eurooppalaisasutusta tutkittaessa löydettiin muinaisen Herjolfsnesin hautausmaa. Käärinliinoina käytetyt vaatteet olivat säilyneet melko hyväkuntoisina.

Herjolfsnes-puku Tanskan kansallismuseossa

Kaivauksissa löydettiin kokonaisia huppuja, hattuja, mekkoja, sukkia sekä lukuisia vaatteiden kappaleita. Tällä hetkellä vaatteet ovat Tanskan kansallismuseon kokoelmissa Kööpenhaminassa. Vaatteista suurin osa on ajoitettu 1300- ja 1400-luvuille.

Vaikka Grönlannin asutus oli kaukana Eurooppalaisista kulttuurikeskuksista, vaatteet ovat on selkeästi eurooppalaisia. Etäisyyden huomioonottaen, vaatteiden samankaltaisuus mannereuroopasta tehtyjen löytöjen kanssa on hämmästyttävän suuri. Grönlannin asuttajat eivät siis suinkaan eläneet eristyksissä muusta maailmasta.

Tästä löydät ohjeet 1300-1400 luvun mekon tekemiseen – kaava, sovittaminen, napit ja nyöritykset.
pdf : Herjolfsnes-mekko

Mekko-ohje perustuu löytöön numero 38, joka todennäköisesti kuului naiselle. Kuitenkin miehelle kuulunut mekko numero 41 on hyvin samankaltainen leikkaukseltaan. Samaa kaavaa voi hyvin soveltaa myös miehen pitkän mekon tekemiseen.

Ohje on peräisin vuodelta 2002. Vaikka sen jälkeen uuden tutkimuksen myötä mekosta on saatu lisää tietoa, ohje on silti varsin toimiva. Olen tehnyt ainakin viisi mekkoa mekon numero 38 logiikalla, kaavaa tarkoituksen mukaan muokaten.

Tässä kuitenkin jotain tarkennuksia ja lisäselvennyksiä ohjeeseen:

Sivukiilojen leikkaustapa ei vastaa alkuperäistä mekkoa, vaan on leikkuusuunnitelmassa kankaansäästösyistä toisenlainen. Alkuperäisessä sivukiilat oli leikattu vinoon. (Eli vinottain suhteessa kankaan kuteeseen) Tämä leikkuutapa tekee villasta joustavaa ja mahdollistaa entistäkin viehättävämmän istuvuuden ja laskeutuvuuden, mutta vie todella paljon kangasta.

Ohjeen neuvo suoran ja vinon sauman yhdistämisestä seuraa monien muiden saman löydön mekkojen logiikkaa, jossa vinoon leikattu reuna yhdistyy suoraan. Se saa helman laskeutumaan kauniisti. Miksi päätin soveltaa sitä näin tässä, en tiedä. Oivalluksen alkuperä on vaipunut unholaan.

Alkuperäisen mekon kiilat ovat kaavapiirroksissa jokseenkin pitkäkaulaisen pullon muotoisia, mutta ohjeen mukaisessa kaavan leikkuvaiheessa ne ovat suorakulmaisia. Ne voi myös leikata kapeahkoina kolmioina. Kiilat muotoutuvat mekkoa istutettaessa jokaisella omanlaisikseen, riippuen myös siitä, miten tiukaksi mekon haluaa itselleen istuttaa.

Alkuperäinen mekko oli istuva, mutta ei tiukka. Se puettiin vetämällä pään yli. Kun olen käyttänyt tätä kaavaa tiukemmin istuvien mekkojen tekemiseen, olen jättänyt osan sivukiiloista pois ja lisännyt etukappaleeseen nyörityksen tai napituksen.

Lisää tietoa Herjolfsnesistä:

Marc Carlsonin Herjolfsnes-sivu (jolta tosin uupuu uusimman tutkimuksen jutut)

Nørlund, Poul (1924) Buried Norsemen at Herjolfsnes: an archaeological and historical study.” Meddelelser om Gronland: Udgivne af Kommissionen for ledelsen af de geologiske og geogrfiske undersogelser i Gronland. Bind LXVII. C.A. Reitzel, Copenhagen.
(Melkein mahdoton saada, tosi harvinainen)

Ostergård, Else (2004) Woven Into the Earth. Textiles from Norse Greenland. Aarhus University Press, Aarhus.

Kuvia löydöistä on Gallerian Nationalmuseet-kansiossa


Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *


*

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

One thought on “Herjolfsnes-mekko