Neulakko Rotating Header Image

Projektit

Vanhaa roosaa / Effigy dress

 

Mekko väritettynä / The original brass colored

Tänä keväänä työn alla on ollut mekko joka on väriltään vanhaa roosaa. Ompelutöitä on kovasti haitannut työ, joten kaikki on edistynyt hyvin pikkuhiljaa ja spurtti kerrallan.

Uuden mekkoprojektin inspiraationa ja tavoitteena on tämä Blanche Bradstonen (n. 1370) hautamuistomerkki. Siinä viehättää mekon vähäeleinen mutta kaunis malli ja se, että sitä voi käyttää vaihdellen joko väli- tai päällimmäisenä kerroksena. Väritin kuvan kankaiden mukaan, että saatte paremman käsityksen siitä, millaiselta lopputuloksen pitäisi näyttää.

Haluan tehdä myös asuun kuuluvan päähineen, mutten ole vieläkään saanut ideoitua, mitä tuolla hunnun alla on. Miten saadaan kangas asettumaan niin kuin kypärän aukko? Ideoita?

Tässä making of-kuvia vielä työn alla olevasta projektista. (Klikkaa pikkukuvasta koko kuva näkyviin.) Kangas näyttäytyy taas valosta riippuen aivan erilaisena, mutta sama mekko se on! Parhaiten väri näkyy kuvassa jossa mekko toimii erinomaisena kissanpetinä.

***

This spring I’ve been working on the effigy dress or the pink dress. Being really busy at work has slowed down my projects a bit. I’ve been making process little by little.

My dress is inspired by the dress on Blanche Bradstone’s (ca. 1370) funeral brass. I like the simple elegance of the dress, the fit that flares into rich folds at the hem. I’m planning on putting it to good use as an interchageable layer, both as a middle layer and a top layer. I colored the brass so you can see what I hope the overall effect will be.

I’m going to make the headress too. So far I am stuck on the thing worn under the veil. What do you think it is? How can one set fabric like that, like an opening on a helmet?

Here are some making of – pictures of the dress that is still in progress. (click to enlarge) The shade of the wool changes with the light. But it is the same dress! The color is closest to reality in the picture with the cat-assistant.

Kirjallisuutta ohjaamassa / Having literature at hand is a good thing

Mekon kappaleet (ei hihoja) leikattuna / Dress pieces cut out (no sleeves yet)

Kissa-apu mekkoa kokoamassa / Cat-assistance assembling the dress

 

 

 

 

 

 

Mekon kaavaa on työstetty mahdollisimman tarkasti Herjolfsnesin D10584-mekon kaavalla. Olen pitänyt mukana sekä Woven into the Earthia että uutta Medieval Garments Reconstructedia. Yhdessä ne toimivat mitä parhaimmin! Kaavaa on pitänyt tietenkin muokata, että lopputulos muistuttaisi enemmän inspiraatiokuvaa – lisätä istuvuutta mutta jättää tilaa pukemiselle pään yli. Lisäksi tein etukiilaan valesauman, koska se oli kankaan menekin kannalta järkevintä.

*

I’ve been working on the dress pattern from both Woven into the Earth and Medieval Garments Reconstructed. They work really well together, complimenting each other. I’ve tried to follow dress D10584 as precisely as possible – but to achieve the look on the inspiration picture, I’ve had to make some alterations. I’ve fitted the dress more closely, taking in both the gores and the front and the back, but leaving still enough room that I can pull the dress on over my head. I also made a false seam in the gore on the front to save fabric.

Puolivalmiissa mekossa eläytymässä alkuperäiseen / Dress in assembly, me channeling the original

Sivuprofiili / Side view

Vale- ja muita saumoja sisäpuolelta / False and actual seams from the inside

 

 

 

 

 

 

Mekko on vielä varsin kesken, mutta pääpiirteissään näkee jo silhuetin muodostuvan. Vaikka sivusaumoja pitää vielä säätää ja kaula-aukkoa leikata, tykkään siitä että mekkoon on muodostumassa alkuperäisen ominaisuuksia. Siinä on mukava muutta istuva yläosa joka lantion ja vyötärön mailla levenee runsaisiin jalkoihin kertyviin laskoksiin. Kangas on myös ihanaa. Se on sen verran paksua, että voin hyvin kääntää saumat sivuun vain kertaalleen pelkäämättä purkautumista.

Lopuksi vielä kuva kaikille niille, jotka miettivät sitä että onko keskiaikaisissa vaatteissa jotenkin epämukavaa ja rajoittavatko ne hirveästi olemista. No ei. Aika hyvin pystyy esim. killumaan jumppapallon päällä jos mekkoa sovitellessa  meinaa selkä jumittua. (Sovitusvaiheessa kannattaa pukea alle ne vaatteet joiden kanssa mekkoa aikoo käyttää. Moderneissa vaatteissa vartalo on usein niin eri muotoinen, että istuvuus ei ole sama. )

*

The dress is still very much in progress, but you can see the silhouette taking shape. I have to work on the side seams and the neckline, but I do like seeing how the dress is starting to look like the inspiration picture. The bodice has a snug fit yet it’s comfortable and the hem falls in those heavy folds and pools at my feet. I love the fabric too – it is so well felted that I can turn the seams to the side just once, without fear of the edges fraying.

To conclude, a picture for thos who wonder whether medieval clothes are uncomfortable and restricting. Well, no. You can quite easily strech on top of a gym ball, for an example. (And this picture is also here to remind that when fitting an overdress it is important to do it wearing the correct underpinnings.)

Jumppapalloilua Moyn mekossa / Gym ball and Moy Bog gown

Hunnun tärkkääminen / Starching a frilled veil

 

 

 

 

 

 

 

 

Jos röyhelöhunnun tärkkääminen kiinnostaa, kurkatkaa uusi ohjeartikkeli kuvineeen:

If you’re interested in frilled veils and starching, check out the new article with lots of pictures:

Röyhelöhunnun tärkkääminen / Starching a frilled veil

Kangasta ja suunnitelmia / Fabric and Plans

Vielä pari kuukautta sitten tuskailin onnetonta tilaani. Teki hirveästi mieli ommella, muttei ollut kangasta ommeltavana.

En ole jostain kumman syystä niitä ihmisiä, jotka kykenevät hankkimaan kotiinsa kadehdittavan kangasvaraston. Oma suhde kankaisiin on sellainen, että ostan niitä heti käytettäväksi enkä pahan päivän varalle. Toisaalta, haluan kenkäkaupassakin uudet kengät aina heti jalkaan.

Kotona oli siis melko vaatimattomat varannot, ehkä joku kymmenen metriä pellavaa. (Mutta sitä nyt tarvii aina.) Viime vuosina olen tullut jatkuvasti ronkelimmaksi kankaiden suhteen, mikä ei sinänsä ole helpottanut kankaiden hankintaa. Se on kauhea kierre: ensin haluaa villa, sitten haluaa täyttä villaa, sitten oikeanlaisella kuteella, sitten kasvivärjättyä…. ja lopulta ei löydä mistään sopivaa kangasta mihinkään. Kunhan posti tuo keskiajan verkaa käsittelevän kirjan, luulen ettei mikään enää kelpaa.

Tämän hetkinen ronkeliuden taso on ei ole kuitenkaan onneksi estänyt kankaiden hankkimista. Ja tässä sitä on plakkarissa: herkullisen punaista villatoimikasta – keskipaksua ja hieman huovutettua. Kaverina ihanan ohutta valkoista hamppua. Etualalla kangasnäytteitä Handelsgilletistä, mistä punainen villa on peräisin. Hamppu on myös ruotsalaista, Medeltidsmoden valikoimista.

Kangasta

Punaista villaa, kangasnäytteitä ja hamppua / Red wool, samples and hemp

Hamppu on jo pesty, silitetty ja osittain leikelty. Siitä tulee päähineitä  – pääsiäisen aikana on tarkoitus kietaista kasaan uusi, entistäkin isompi pyöreä huntu (Metrin halkaisijalla – aion käyttää sitä kuitenkin taiteltuna, joten käytössä vaikutelma ei liene mitenkään jättimäinen). Lisäksi aion kokeilla yhtä mieleen juolahtanutta teoriaa ryppyhuntujen tekemisestä. Siitä lisää, mikäli kokeilu onnistuu. On hauska päästä käyttämään hamppua, joka oli keskiajan Suomessa pellavaa käytetympi kangas.

Olen jotenkin niin juminen värien kanssa, että tulossa on jo kolmas punaisten ns. “välikerroksen” villamekkojen sarjassa. On Punainen ja Uusi Punainen – tuleeko tästä sitten Uudempi Punainen? Uuden mekon tarve tulee siitä, että Uusi Punainen on laihtumisen takia tullut isoksi. Keskiaikamekot ovat tosi hyviä mahduttamaan raskaudenkin, mutta laihtumisen kanssa on vähän toisin päin. Ja ennenkuin alan muokkaamaan olemassaolevaa ja rakasta mekkoa pienemmäksi, teen varalta uuden mekon. Tästä tulee kepeämpi ja sinänsä kesäisempi, sillä siihen ei tule pellavavuoria. Lisäksi kokeilen Moyn mekon kaavaa, joten tästä tulee hauskaa!

******************

A few months ago I found myself in a very annoying situation. I had a great need to sew but I had no fabric to work with.

I – for some odd reason -  am not your usual fabric-o-holic. I’m not one of those people that can accumulate a very impressive fabric collection at home. I tend to get fabric for immediate use instead of getting it just in case. Then again, I always want to wear my new shoes home from the store and carry the old ones home in a bag. I’m that kind of person.

I had only about ten metres of linen at home and no wool whatsoever. This is also because I’ve become pickier and pickier about fabric. It’s a vicious circle: first you want wool, then 100% wool, then the right weave, then dyed with the right dyes… and then you find yourself at a loss for fabric. I’m expecting my book on medieval broadcloth to arrive soon. After that, I think I’ll probably never be satisified with any wool I could buy.

So this was high time to do some fabric shopping. And here it is! Deliciously red wool twill – medium thickness and slightly felted. On the right, wonderfully thin hemp. In the front, some wool samples from Handelsgillet, where I bought the wool. The hemp is also swedish, from Medeltidsmode.

The hemp has been washed and ironed. It’ll be used as material for headdresses. During Easter, I plan to finish a new circular veil (very large, a 1m diameter – but to be worn folded). I’ll also try out a theory I’ve come up with on frilled veils. More on that, if my test proves successful! It’s fun to work with hemp fabric. In medieval Finland hemp was often used instead of linen.

The wool is going to be a red dress. (Do I make dresses in other colours than red?) I need a new one because I’ve lost so much weight that the old one has lost some of it’s fit. Medieval dresses are excellent going the other way – they can hide a even a rather well-developed pregnancy. The other way, not so good. I decided that before I start taking in the old red dress, I should make a new one just in case the taking in turns out to be a disaster. This one will be lighter and a great dress for warm summer days at camps, since I’ll leave out the linen lining. I’ll also try out the Moy Bog -pattern, which will be fun!

Mitä seuraavaksi? / What next?

Jeee! Neulakko löytyyy jälleen Googlesta – nopeammin kuin oletin! Kiitos kaikille tänne linkittäneille. Nyt on selvitty hakkeroinnin kiusallisimmasta seurauksesta.

Sitten voikin miettiä, mitäs seuraavaksi. Edellisestä idealistauksesta onkin reilu vuosi aikaa. Tässä katsaus sen tilanteeseen:

  • Vihreän päällysmekon tuunaus : napit, silkkinyöriä, taskuaukot ja mahdollisesti tippetit. (Kuva valmiista mekosta)
  • Ryppyreunainen (frilled/kruseler) huntu. Olen nyt vihdoin keksinyt, miten sellaisen voisi tehdä. Otan pellavaa mukaan kokousmatkalle ja pistän projektin käyntiin kuun lopussa. (Kuva valmiista hunnusta)
  • Lusikkatuppi! Olen viime aikoina kiinnostunut lusikkatupeista eli lusikoiden nahkaisista säilytyskoteloista. Kuulette niistä varmaankin lisää. Olen ystäväni kanssa valmiina pieneen nahkatyöpajailuun, kunhan saamme kuvia Tukholman keskiaikamuseosta. Teemme jonkinlaisen version Helgelandsholmenista löydetystä 1300-luvun lusikkatupesta, jonka saa tarvittaessa vyölle roikkumaan. (Tämä on vielä mietintämyssyssä. Sen tupen rakenne on jotenkin mahdottoman hankala hahmottaa. Sain kyllä museosta pyytämällä siitä hyviä kuvia.)
  • Kirjontaprojekti luostaripistolla ja ohuilla villalangoilla, pitäisi keksiä sopiva kuva-aihe. Teen varmaankin kirjotun pussukan. (Tuli valmis pussukka, mutta ei luostaripistolla)
  • Jos olisi sopivaa villaa käsillä, olisi mukava tehdä intarsiatyö, ehkä tyyny tai jotain. (Ei ole ollut sopivaa villaa eikä riittävää inspistä tähän hommaan)
  • Ne kengät! (valmiiksi leikattuna) (No aargh, arvatkaa vaan onko kengänompelu hotsittanut. Olen kyllä ostanut yhdet kengät tässä välillä :))
  • Uusi Birgittamyssy olisi myös kiva tehdä, kirjoa sitä yms. (Näitä on tässä välissä tehty jo kaksi, tässä kuva ensimmäisestä.)
  • Viitan korjaaminen (Tehty, mutta ehkä sitä voi vähän vielä säätää lisääkin)

Aika paljon juttuja. Ja näiden lisäksi opettelin tekemään lautanauhaa sekä tein vielä helvetinikkunamekon ja essunkin. Melko tuottoisa vuosi, vaikka aina sitä käsin pipertäessään ajattelee tekevänsä kaiken mahdollisimman hitaasti ja saavansa harvoin valmista. Lopputulema: hukun näihin keskiaikaromppeisiin, vaikka miten yritän kuhnia niiden valmistamisen parissa. (Ja joo, ennenkuin joku ehtii kysyä, mulla on muitakin harrastuksia. Ja ystäviä. Ja elämä.)

Nyt mielessä olisi:

  • Lämmin mekko paksusta villasta. Vielä ehtisi talven tapahtumiin ja on keväälläkin kylmää, varsinkin leireillä.
  • Uudet letit itse käsitellystä pellavasta ja niille lautanauha
  • Uusi neulatyyny (pieni juttu, mutta tarpeellinen)
  • Uusi ryppyhuntu uudella tekniikalla, mutta tämä vaatii todennäköisesti tosi ohuen hamppukankaan hankkimista.
  • Ohut villamekko kesää varten. Olisi kiva kokeilla Moy Bog-mekon mallia joskus.
  • Jokin asuste, jossa olisi kulkusia. Mulla on kourallinen kivoja kulkusia, muttei paikkaa laittaa niitä.
  • Tyynyliina telttaan
  • Lisää neulakinnastelua
  • Omituinen laskostettu mekko yhdestä tanskalaisesta haudasta

Näissä riittänee hetkeksi puuhaa. Nyt hommiin.

****

Yay! Neulakko is back on Google listings! This means I can be found on google again. A big thank you to everyone who has linked here in the mean time. Now even the most annoying consequence of being hacked is over and done with.

All that finally sorted out, now is a good time to think of what to make next. I did my last list of prospective projects a little over a year ago. So far, I’ve checked off eight items from my original listing of eleven.

I have made:

  • detachable buttons, fitchets and tippets to my green dress
  • a frilled veil
  • an embroidered bag
  • two caps ala St. Bridget
  • hose
  • a new underdress
  • fixed the hem of my red dress
  • fixed my cloak (sort of)

Pictures of these and other things (last year I made an overdress and an apron I didn’t list) can be found here.

Still waiting:

  • shoes (they’re cut out already, I just do not like sewing thick leather)
  • intarsia
  • a spoon case (I have great pictures that I got from the museum, but the construction is so very hard to figure out.)

Actually it’s surprising how much I’ve made in a year. Making everything by hand often feels really slow. However, it seems that it isn’t.  Paying attention to detail will at least stall the eventual outcome somewhat. That is, me running out of space at home. (And yes, before someone asks, I do have other hobbies too. And friends. And a life.)

This year’s list has:

  • A warm dress made of thick wool. There is still a lot of winter ahead and the spring can be chilly too.
  • New cornettes made with the linen I processed a while ago and a tablet woven band to go with them
  • A needle cushion (small, yet practical )
  • Trying out a new techinque for a frilled veil. I probably need to find even thinner material for this one. Hemp, maybe.
  • A thin wool dress for the summer. I’m tempted to try out the Moy Bog-pattern.
  • Some accessory with bells. I have a bunch of nice jingle bells, but nowhere to put them.
  • A pillowcase
  • More naalbinding
  • A strange pleated dress, inspired by a danish tomb